Sivun näyttöjä yhteensä

25.5.2012

Ruusukvitteni

 Välillä täytyy käydä mehiläispesilläkin tutkailemassa, miten kotieläimet jakselevat.
 Tulikellukat ovat alkaneet kukkia. Ne viihtyvät aurinkoisella, kuivalla paikalla. Laihassa maassa on tihein kasvusto.
 Päärynäpuu on täydessä kukassa. Tämän lajikkeen nimi on Aunen päärynä, joka on vanhaa suomalaista maatiaiskantaa. Perhepäärynäpuu, jossa on muun muassa Tohtorin päärynää, ei vielä tänä vuonna kukkinut. Pupuset ovat tuon puun jo parina talvena osin makustelleet.
 Tänään istutimme perunan. Vaot teimme akkasahran avulla. Akkasahrahan on hyvä työkalu pienen perunamaan hoitoon, niin vakojen tekoon kuin perunan multaukseen myöhemmin kesällä.
 Japaninruusukvittenin kukat ovat oranssinpunaiset. Sen keltaisista kypsistä hedelmistä voi tehdä esimerkiksi marmeladia ja mehua (jos hedelmiä jo tänä vuonna tulisi). Kasvilla on piikkiset oksat ja juuret kaivautuvat syvälle. Se vaatii aurinkoisen, runsasravinteisen ja runsashiekkaisen kasvupaikan.
Ruusukvittenistä luin ensimmäisen kerran Maija Asunta-Johnstonin kirjoista. Maijan unkarilaisessa puutarhassa on valtavasti viinimarjapensaita, viiniköynnöksiä ja hedelmäpuita. Hän halusi ottaa kaiken talteen ja on himo säilöjä. Ja löysi yllätykseksesen myös tuon kvittenin puutarhastaan. Maija Asuntan-Johnstonin kirjat sisältävät perusteellisiä kuvauksia puutarhatöistä, säilömisestä, remontoinnista, mutta myös aikuisen naisen pohdiskelua elämästä yleensä ja erityisesti ystävyydestä ja suhteesta toisiin ihmisiin.
Omenapuutkin alkavat kukkia ja mehiläiset pääsevät pian niihin pörräämään.
Taas olin aamulla päivänavausta pitämässä ala-asteella. Kyllä koululaiset ovat jo kovin lähdössä kesälomille, kun on näin lämpimät ja kauniit ilmat. Tuossa koulussa keskeneräisiä käsitöitä muutamat vielä pakersivat: lapaset ovat sitten valmiina syksyllä, kun kylmät tulevat.

5 kommenttia:

Jaana kirjoitti...

Tuota "akkasahraa" olen minäkin monet kerrat vedellyt. En vain ole tiennyt, että sillä vempeleellä on noin hauska nimi!

kosotäti kirjoitti...

Ihania keväisiä kuvia.
Akkasahra on aivan outo työväline, kuokalla täällä vaot vedtään, muutamalle potaatille.

Unknown kirjoitti...

Tosi kauniita kukkien kuvia !
Tuo ruusukvitteni on upea :)

Maria Anneli kirjoitti...

Kaunista, niin kaunista.

Olin tänään Lahdessa pappisvihkimyksessä: Luther-kirkossa vihittiin papiksi viisi teologia. Koskettava, liikuttava, hengellisesti voimaannuttava tilaisuus: mikä veisaamisen voimakkuus kun paljon pappeja yhdessä ja paljon pieniä lapsia vastakohtana omine äänineen.
Piispa Matti Väisäsen saarna puhutteleva.
Näillä eväillä jaksaa taas tovin arkista matkaa.

Aurinkoista kevään jatkoa!!!

Anonyymi kirjoitti...

Löysin tänä kesänä ruusukvittenin puoli vahingossa Kenkäveron pappilan lähellä Mikkelin puiston taimimyymälästä. Kasvit jäivät minullekin mieleen tuosta Unkari-kirjasta. Kokeilin ex tempore omena-kvittenihilloa ja siitä tuli ihanaa. Kvittenissä paljon pektiiniä ja vahva sitruunainen aromi joka maustaa minkä tahansa marmeladin.Kiva uusi-vanha tuttavuus!T:Luomupitäjän asukas.