Sivun näyttöjä yhteensä

13.8.2012

Marjoista mehua Mehumaijalla

  
Syksy saa ja satoa korjataan kohta pihlajanmarjoistakin.
Lauantaina lähdin mökille marjastamaan. Poimin mustat ja valkoiset viinimarjat sieltä ja tietysti kuljin metsässä etsimässä kantarelleja ja poimin jälleen kerran mustikoita "urakalla".  Lauantaina oli vihkikeskustelu ja sunnuntaina jumalanpalveluksen jälkeen vielä saman parin vihkiharjoitus. Sen jälkeen vielä nautin kauniista aurinkoisesta päivästä mökillä muun muassa mustikoita putsaten. Vesikin järvessä oli vielä uimalämpöistä, 17- asteista.
Mökillä kesäkurpitsat kukkivat hyvin. Sato taitaa jäädä tänä vuonna pieneksi, koska kasvu on vasta aluillaan.

Mustat viinimarjat on nyt kotonakin poimittu ja osittain jo keitetty mehuksi. Huomenna homma jatkuu... 
 Luin monesta paikasta taas kerran mehustusohjeita. Martoilla taisi olla paras minulle sopiva ohje, josta seuraavassa sovellusta:
Ensinnäkin marjojen ja hedelmien mehustusaikaan vaikuttaa marjojen kypsyysasteen lisäksi marja/hedelmälaatu. Marjojen väriä ja mehun muodostusta tarkkailemalla voi päätellä sopivan mehustusajan. Mehustusaika on noin tunti.
Kaadetaan höyrymehustimen alakattila lähes täyteen vettä ja kuumennetaan se kiehuvan kuumaksi. Tarkistetaan, että mehukattilan letku on napakasti kiinni ja että sulkijanipistin on siinä kiinni. Kaadetaan puhtaat, huuhdotut, (ei sekaan homeisia tai  muuten huonoja) riipimättömät marjat reiälliseen marjakehikkoon  kerroksittain sokerin kanssa (n. 300 g/marjakilo). Alimmaisen ja päällimmäisen kerroksen tulee olla marjoja tai hedelmiä. Nostetaan marjakehikko ensin mehukattilan päälle ja sitten vesikattilan päälle. Kansi pitää sulkea tiiviisti.
Huolehditaan, että alakattilassa on koko ajan riittävästi vettä höyryn tuottamiseen ja että vesi kiehuu koko ajan, sillä muodostuva vesihöyry pehmittää marjat ja hedelmät ja irrottaa niistä mehun. Kaadetaan ensimmäinen mehu (noin litrallinen)  takaisin marjojen päälle mehustimeen, jotta sokeri liukenee tasaisemmin. 
Lasketaan mehu suoraan kuumiin, puhtaisiin pulloihin. Täytetään hyvin pestyt, kuumennetut ( 125 astetta 15 minuuttia uunissa) pullot piri pintaan ja suljetaan kumitulpilla välittömästi (Tulpatkin kuumensin Atamonvedessä). Kun mehu jäähtyy, sen tilavuus pienenee ja pulloon syntyy tyhjiö. Kuopalle painautunut kumitulppa on merkki onnistuneesta sulkemisesta. Annetaan jäähtyä sisällä ja viedään ne sitten kylmään - jääkaappiin, kylmiöön tai kellariin.

5 kommenttia:

Unknown kirjoitti...

Monenlaista satoa on tarjolla, sinullakin :)

pappilanmummo kirjoitti...

Puutarhassa riittää sadonkorjausta pitkälle syksyyn

tuulento kirjoitti...

Meillä ei tänä vuonna tullut viinimarjoja, halla taisi alkukesästä käväistä paikalla. Mutta zilga se pukkaa viinirypäleitä!!

Sinikka kirjoitti...

Meillä on kurpitsoissa pieniä alkuja ja osa vielä kukkii.
Toivottavasti ei tule hallaöitä että saadaan edes jonkinmoista satoa.
Olen viime vuosina mehustuksessa laittanut sokerin vasta valmiiseen kuumaan mehuun.

Minz kirjoitti...

Oi, nyt tuli niin elävästi mieleen mummuni, joka sai joka syksy kellarinsa täyteen kaikenlaista. Pihlajat sekoitti muitten marjojen kanssa yhteen, niin sai niistäkin ravinteet talteen talven varalle. Mielellään sitä mehua/hilloa talvella moksuina juotiin/syötiin. =)