Sivun näyttöjä yhteensä

31.12.2012

Kiitollisena kuluneesta vuodesta

 Raamatun sana tänään:
"Herran armoa on se, että vielä elämme,
hänen laupeutensa ei lopu koskaan.
Joka aamu Herran armo on uusi,
suuri on hänen uskollisuutensa."
(Valitusvirret 3:22-23)
 
Vuoden viimeinen päivä illassa. 
Mitä on tästä vuodesta jäänyt mieleen? 
Hiihtämistä kotosalla kuin hiihtovaelluksella ja Lapissakin,
matkustamista ulkomailla, 
neulomista, 
lukemista,
mökkielämää, 
lentopalloilua,
mehiläisiä, 
puutarhaa, 
marjastamista, 
sienestämistä, 
säilömistä,
lapsenlapsiakin, 
keikkailemista eli papin hommia pitkin vuotta... 
Tätä se eläkeläisenä oleminen on ollut: touhua ja taaperrusta.

Eilen sain taas viettää aikaa parin pikkuserkkuni kanssa. Ilo oli tavata ja ilo oli olla yhdessä menneitä muistelemassa ja menneisiin yhdessä paneutumassa. Monet muistot tulvivat mieleen... kyyneliinkin asti. Viime yökin osin meni niitä miettiessä. 

Ehkä tämän päivän raskas hiihtomatka osaltaan väsytti myös: pitkästä aikaa nukuin päivätorkutkin. Viime yönä näet satoi räntälunta viitisen senttiä. Latua ei oltu avattu, vaan latu-uralla oli ennen minua osalla matkaa vain yhdet jäljet: mies meni edeltä. Tavallinen lyhyt lenkkikin oli kuin olisin hiihtänyt sen moninkertaisesti. Ulkoilu tekee kuitenkin hyvää ja yleensä liikunta.

Aamuyöstä lumiaura aurasi lähiteitä. Auraaja vain ei hokannut, missä on tien pää ja tekikin sen sijaan kääntöpaikan meidän puutarhaamme auraten isot lumikasat marjapensaiden päälle  kaivaen/upoten traktorin pyörät puutarhamaahan. Aamupostia hakiessa korpesi näkymä: suojana ja merkkinä olleet aurauskepitkin olivat lentäneet ties minne.
Joka puolella on kuulunut jo iltakuudesta asti räiskettä: ilotulitteita ammutaan innolla. On ollut mukava katsella ikkunasta seuraamalla naapureiden rakettienammuntatouhuja, kun saa olla kaikessa rauhassa sisällä...ja näkee kuitenkin komeat ilotulitukset.

Luin tänään kirjastosta lainaamani Tuomas Kyrön Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike -kirjan. Miten mielenkiintoista tekstiä! Ja tällaisen vanhan ajatuksiin sopivaa monen monta juttua. Huvitti ja nauratti. Muistaakseni tämä kirja olikin huumori-kirjojen hyllyssä kirjastossa. Emäntä joutui vuodeosastolle ja isäntä jäi kotiin ja opetteli tekemään itse ruokaa. Ja isäntä pohti monenmoista siinä ruokia laittaessaan. mm. "Sähköautojen sijaan voitaisiin kehittää sähkökenkiä, joissa olisi pienet pyörät ja kävelemisen tuottamasta energiasta latautuvat moottorit. Kun väsyisi, voisi vaihtaa sähkölle ja kun sähkö loppuisi, taas olisi voimia kävellä..."

6 kommenttia:

Anneli kirjoitti...

Oikein hyvää ja tervettä vuotta 2013 !

Kiitos ♥ kaikista kommenteista joita olet jaksanut minulle kirjoitella !

seijap kirjoitti...

Oikein siunattua ja hyvää alkanutta vuotta 2013!

Jaana kirjoitti...

Kiitos kirjoituksistasi ja kaikkea hyvää vuodelle 2013!

aimarii kirjoitti...

Monenlaista puuhaat ja harrastat, vaan juuri se on elämän maustetta. Hiihtovaelluksesi ovat tehneet minuun vaikutuksen, hiihtelen kyllä ja maastoni ovat oivalliset, vaelluksille tekee mieli, ehkä toteutankin sen joku kerta.
Hyvää alkanutta vuotta sinulle.

Maca kirjoitti...

Paljon olet kerennyt! Kiitos päivän raamatuntekstistä!

mm kirjoitti...

Aika moni on käynyt tuon viime vuoden pikakelauksen mielessään. Sen jälkeen voi taas hidastaa ja jatkaa matkaa uusiin seikailuihin!