Viime yönä on satanut lunta sentin verran. Pensaat, puut, talojen katot ja maakin on harmaanvalkoisena. Järvelle asti en näe, onko sinne tullut jo jäätä ja jään päälle valkoista. Lämpötila alkaa olla nyt jo päivällä taas plussan puolella. Hiihtokelejä ei vieläkään ole...
Eilisellä kävelylenkillä näimme järven vielä lainehtivan vapaana. Aurinkokin paistoi. Eilen, uuden vuoden päivänä katselimme sauvakävelylenkillä edellisen yön roskia: Paljon oli ammuttu ilotulitteita.
Kun illalla ja keskiyöllä katselin rakettien lentoa ja komeita värejä, samalla ajettelin, miten paljon rahaa ihmisillä onkaan varaa panna tuohon.
Raketteja lenteli tiuhaan ja paljon enemmän kuin vuosi aikaisemmin tällä seudulla. Ja savua nousi ilmaan...
Puutarhassamme tämän laadun karhunvatukan lehdet ovat vielä vihreinä. Uutta kasvustoakin oli tulossa vuodenvaihteessa.
Pajunkissat kertovat keväästä, vaikka talvikaan ei ollut vielä oikein tullut. Vaikka paju kuuluukin kevään ensi kukkijoihin, niin mielestäni ei vielä kevät ollut tullut. Yleensä pajunkissoja on maalis-huhtikuulla. Toki nämä kukkapohjat eivät vielä kuitenkaan kuki eli siitepölyä niihin ei ole vielä pitkään aikaan tulossa.
.jpg)
.jpg)
4 kommenttia:
Minäkin katselin ilotulitusta ja mietin kuinka ne kiinalaiset osaavat tehdä hienot raketit. Seuraavaksi tulikin mieleen kiinalaiset tehtaat ja niiden surkeat työolot ja työläiset. Ei ne sitten enää niin mahtavilta näyttäneetkään. Jospa nuokin varat olisi pantu vanhuksille tai lapsille.
Minäkään en ole oikein koskaan ymmärtänyt noita ilotulitusraketteja. Jo se, että on ihan sama kuin heittelisi palavia seteleitä parvekkeelta alas. Ja nyt kun on taas TV:ssä muistutettu, kuinka paljon ympäri maailmaa on lapsia, jotka tarvitsevat ruokaa ja lääkkeitä, niin kuinka paljon tosiaan jo yksistään kaupunkien ilotulituksiin käyttämillä rahoilla olisi voitu auttaa näyttää näitä lapsia.
Itse kirjoitin FB:hen, kuinka siinä kymmenen aikaan illalla aloin jo ymmärtää koiria ja muita lemmikkejä: minulle paukuttelu olisi jo riittänyt. Sain yhden vastauksen, että kerran vuodessa sitä paukuttelua vaan on ja loppuvuosi sitten hissutellaan - siinä sitten mietin, että miksi ihmeessä ylipäätään maailmassa pitää olla turhaa meteliä. Taidan olla jo tulossa vanhaksi ;)
Hyvää alkanutta vuotta 2014!
Olen miettinyt, jo lapsuudestako juontaa rakettivastaisuuteni, isä ja äiti sodan kokeneina ihmisinä eivät paukuttelusta pitäneet.
Meille tuli tänään pikkasen lunta. Ja on paljon valoisampaa.
Mukavaa viikonloppua ♥
Lähetä kommentti