Sivun näyttöjä yhteensä

8.2.2014

Hiihtoviikko

Alkuviikosta mies laittoi kuntoon suksemme. Hän kerkisi hiihtää lähes joka päivä. Minulla hiihto jäi vähemmäksi, vaikka neljänä päivänä kerkisinkin suksille. Lähistön ladut eivät ole olleet vielä kunnossa, koska lunta ei ole tarpeeksi kuntopolulle. Polulla kulkevat edelleen koirankuljettajat ja koululaiset koulumatkoillaan, vaikka uralle on jo yritetty tehdä latuja. Niinpä kuljimme latujen ääreen omalla autolla. En oikein vieläkään voi hyväksyä, että niin täytyy tehdä. Kuitenkin, jos tänä talvena haluan hiihtää, on suostuttava tuohon autolla ladun ääreen kulkemiseen. Saimmekin olosuhteisiin nähden hyvät ladut. Tänään lauantaina tosin jo aamusta sateli räntää ja suksiin ja sauvoihin tarttui lumimöykkyjä.
Viikolla muutamana päivänä touhusin pikkusiskon kanssa. Tiistaina pikkusisko pyöritteli lumiukon, jolle piti sisältä hakea porkkanakin nenäksi.
Tiistaina lähdimme pikkusiskon kanssa yhdessä vanhusten palvelupäivään. Siellä kerrottiin yhteisvastuukeräyksestä ja siunattiin kerääjät työhönsä. Yhteisvastuukeräys 2014 tukee alkuperäiskansojen parissa tehtävää ihmisoikeustyötä Guatemalassa ja saattohoitotyötä Suomessa. Keskiviikkonakin olin tavallaan yhteisvastuun parissa. Illalla oli vielä hiihtämisen ja jumpan jälkeen rippikouluralli, jonka yhdessä pisteessä olin diakoniatyöntekijän kanssa esittelemässä seurakunnan diakoniatoimintaa.
Torstaina oli vuorossa perhekerho. Kerhossa kerrottiin tällä kerralla kasteesta. Kasteeseenhan liittyy neljä konkreettista asiaa: Vesi, kynttilä, valkoinen vaate ja ristinmerkki. Kaste tehdään aina Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Kasteessa ihminen kutsutaan nimeltä Jumalan lapseksi ja seurakunnan jäseneksi.
Perhekerhossa myös vapaan leikin ohella askarreltiin. Tällä kerralla voi leikata ja liimata ja piirtää ystävänpäiväkortteja.
 Maisema näyttää vallan lumiselta, mutta lunta on vain kymmenisen senttiä ja ladun kohdalla ruohotupsut ovat tulleet esiin monessa kohtaa. Hiihtäjiä riittää tällä latuosuudella, koska tämä osuus taitaa olla kuntamme pisin latureitti tällä hetkellä. Sitä sitten ahkerat hiihtäjät tahkoavat edestakaisin useaan kertaan.
Hiihtoreitin varrelle joku oli unohtanut kesäiset kengät! Joku oli sitten ne laittanut puiden oksille.
Hiihtoladun varrella on muutamia laatikoita, joihin kunnan liikuntatoimisto toivoo merkittäväksi hiihtomatkat.

4 kommenttia:

Jaana kirjoitti...

Teillä on runsaammin lunta kuin meillä. Nyt on satanut vettä ja seuraavat päivät ovat plussan puolella edelleen. Meiltä sulaa varmaan nämä vähäisetkin lumenrippeet!

Kiva, että olette päässeet hiihtämään.

Anneli kirjoitti...

Hyvältähän siellä ladut näyttää. Ei miehenikään ole käynyt kuin jäällä hiihtämässä.
Täällä taitaa olla vähemmän lunta, kuin teillä.

tuulento kirjoitti...

Miellyttävä lukea hiihtämisestä, siis itse toiminnasta eikä vaan sen katselusta.
Onko ollut kutsumattomia vieraita kun on pitänyt laittaa numerokoodi?

Minna kirjoitti...

Nyt on sellaiset kelit, että porkkanoita kuluu :)