Sivun näyttöjä yhteensä

28.3.2014

Caminolle Santiago de Compostelaan lähtö lähenee

 Tänään sain postissa tilaamani reittiopaskirjan John Brierleyn karttakirjan The Way of St. James. Tilasin sen alle kaksi viikkoa sitten netistä Suomalaisen kirjakaupan välityksellä ja jo nyt sain tämän opaskirjan suoraan kotiin. Tässä kirjasssa on kartat St. Jean Pied de Portista Finisterreen asti. Myös matkan varren  isommista kaupungeista on kartta. Lisäksi kerrotaan mm. paikkakuntien väliset matkat ja majoituspaikat ja maastonmuodot. Tämä kirja on päivitetty tänä vuonna. Edellisellä reissullakin meillä oli mukana samanlainen. Se riitti ihan hyvin matkatiedoiksi.
Toissapäivänä sain myös vaelluspassini. Tilasin sen myös pari viikkoa sitten netin kautta. Ilman tällaista pyhiinvaelluspassia ei voi majoittua Espanjassa pyhiinvaeltajien majataloihin eli refugioihin. Lisäksi siihen on saatava joka päivä vähintään kaksi leimaa.
Olen lueskellut uudelleen kaikki käsiini saamani kirjat, joita olen löytänyt vaelluksista Santiago de Compostelaan. Nyt viimeiseksi luin Jukka Salmisen Tie, mies ja tähtitaivas, Pyhiinvaellus - Santiago de Compostela.

Jukka Salminen kulki tuon matkan Ranskan puolelta Santiago de Compostelaan todella nopeasti kävellen, 22 päivässä. Simpukkamerkit, keltaiset nuolet... Hän pohtikin jossakin matkan vaiheessa, miksi tätäkin pitää suorittaa...Salminen oli aikaisemmin kulkenut loppuosan matkaa, joten hän tiesi jotain siitä, millaista saattaa matkalla kokea.

Kirjassa hän kertoo myös vanhan kelttiläisen ilmansuuntasiunauksen:  Itään päin, josta aurinko nousee, siunaan oman elämäni aamun ja lapsuuden; etelään keskipäivän aurinkoon siunaan oman elämän keskipäivän; länteenpäin, minne aurinko laskee, siunaan oman vanhuuteni, jos sen saan; pohjoiseen oman kuolemani kolmiyhteisen Jumalan nimeen.

Pyhiinvaeltajan seitsemän siunausta: hitaus, hiljaisuus, yksinkertaisuus, vapaus, jakaminen, hengellisyys ja huolettomuus kuljettivat kirjoittajaa. Salminen kuunteli matkan aikana Uuden Testamentin kokonaan. Myös hän kulkiessaan lauloi paljon ja teki muutaman uuden laulunkin.

Kirjassa on hyvät kuvat ja kertoja kirjoittaa mielenkiintoisesti vaelluksestaan. Kun olen lähes tuon saman reitin vaeltanut, niin muistot tulvivat mieleen. Odotan innolla omaa vaellustani.

7 kommenttia:

Kiiris kirjoitti...

Oi ihanaa matkan odotusta! Sitä on jo minullakin..... toukokuussa samaan maahan, hieman etelämmäksi vain:)))

mm kirjoitti...

Minusta on upeaa huomata, kuinka erilaisilta vaikuttaneet ihmiset löytävät oman tapansa vaeltaa. Siinä täytyy olla jotain hyvin alkuperäistä ihmisyyttä. Viimeksikin eräs helluntailaisystäväni jakoi vaikuttavia kokemuksiaan tuolta samalta matkalta.

Mielenkiintoinen oli tuo Jukka Salmisen raamatunkuuntelu. Muusikko on kokenut kuuloaistin käyttäjä. Ääneen laulamista ei ole vielä kukaan ennen kertonut. Se saattaa olla niin ilmeistä, että sitä ei tulla maininneeksi. Saksassa oli tapana aina laulaa marssilauluja metsässä, suomalaisen korvaan se tuntui hassulta.
En ole tainnut kysyä teiltä, mitä te teette matkalla. Hiljaisuuden retriittiä vai ääniä...

pappilanmummo kirjoitti...

Kiiris: Mukavaa aikaa Espanjassa!
MM:Lähden yksin nyt reissulle. Hiljaisuutta kaipaan, syventymistä, rukousaikaa

tanssiva harmaa pantteri kirjoitti...

Sinä olet hyvin varustautunut vaellukselle. Etukäteisvalmistelut ovat varmaan hyvin tärkeitä matkan onnistumiseksi.

tanssiva harmaa pantteri kirjoitti...

Sinä olet hyvin varustautunut vaellukselle. Etukäteisvalmistelut ovat varmaan hyvin tärkeitä matkan onnistumiseksi.

Anonyymi kirjoitti...

Ilman pyhiinvaelluspassia voi kyllä vaeltaa, sillä samaan tarkoitukseen kay vaikka pieni tavallinen vihko tai jopa iso taiteltu paperi johon matkan kaikki leimat sopivat.

pappilanmummo kirjoitti...

Albergeihin majoittumiseen tarvitaan tuo pyhiinvaelluspassi.