Sivun näyttöjä yhteensä

31.10.2014

Syysasussa

Eilen töiden jälkeen lähdimme mökille. Laskimme vielä verkon veteen, mutta saalis ei ollut kummoinen: Saimme toki tänään lounaaksi ahvenet. Kun järveltä katseli rantaan, niin todella syksyiselle näytti maisema. Ja saunaakin näkyi  koivujen ollessa nyt lehdettöminä enemmän kuin kesällä.
Toki kerkisin lähistölle sieneenkin. Pari pientä kantarellin naperoa ja puolisen ämpärillistä suppiksia poimin aivan lähimetsiköstä karhukellon kilkattaessa. Huhu kertoi, että lähistöllä oli pari päivää aikaisemmin liikuskellut karhu. Muutamina vuosina aikaisemminkin on karhu pyörinyt noilla main, koska mökki on isojen metsäalueiden reunamilla.
 Aurinkokin paistoi eilen ja komeamaksaruohot ovat komeina edelleen.
Sienestämisen jälkeen tyhjensin vajasta tavarat ja siivosin lumilapion avulla vajan pohjan kaikenlaisesta mm. halkojen jättämästä roskasta hengityssuojain kasvoilla myyrien takia. Mies kaatoi yhden kuivuneen männyn ja samalla poltimme molempien roskat. Pihalla oli paljon siivottavaa ja vielä sitä jäi seuraavillekin mökkikerroille. 

Illalla tietysti saunoimme ja uimme useamman kerran - siis toki vain muutamia vetoja kerrallaan viisi-asteisessa järvivedessä. Iho kihelmöi mukavasti vedestä nousun jälkeen!

Mökillä on aina kiva leipoa jotakin. Nyt tein vain pellillisen omenapannukakkua. 9 desiä vettä, desi laktoositonta maitojauhetta, noin 4.5 desiä jauhoja, puoli desiä sokeria ja kolme kukkuraista teelusikallista leivinjauhetta ja yksi teelusikallinen suolaa. Nämä sekoittelin ja kaadoin uunipannulle, jossa olin kuumentanut 50 grammaa laktoositonta margariinia. Päälle levittelin reilusti omenaviipaleita ja niiden päälle hieman sokeria ja kanelia. Paistoin puolisen tuntia 200 asteessa.
Tänään mökillä vielä kylvin pillisipulin ja saksankirvelin siemenet. Persiljaa olin kylvämässä, mutta eipä ollutkaan persiljan siemeniä mukana. Pillisipulia on kasvanut kotosalla ja kesällä otin siemeniä säilöön. Mökilläkin kasvoi aikaisemminkin pillisipulia, mutta myyrät veivät niin ruohosipulit kuin pillisipulitkin - kaikki niille kelpaakin!

Kävimme viemässä haudoille kanervat ja kuusenhavut ja sytytimme kynttilätkin lyhtyihin. Huomenna pyhäinpäivänä sitten toisille hautausmaille...

Kotona leivoin pyhäinpäiväksi paria lajia pullia ja sämpylöitä, ja tietysti taas pellillisen omenapiirakkaa, tuota, missä pohja on jogurtista ja täyte myös.

30.10.2014

Nopeat elävät

Nykyisinhän on tapana ensin ottaa kuva lautasesta ja sen jälkeen vasta alkaa syödä. Senpä vuoksi Valokuvatorstain haaste (numero 342) tällä viikolla on ruoka.
Jäniksen ruokaa! Jänis vei meiltä ensi kesän ruoat. Pupuset (pupunen) olivat ahkerina: ainakin viiden pienehkön omenapuun rungot on nakerrettu ja muutaman pienen luumun oksat samoin. Yleensä laitamme suojat hedelmäpuille ennen lumentuloa, niin tänäkin vuonna, mutta pupuset olivat vielä nopeammat.

PS. Kuvasin tämän tänä aamuna ja nyt on jo laitettu haavanhoitoaine avuksi ja verkot pienten puiden ympärille.

29.10.2014

Ihmeliina puhdistaa ja kiillottaa

Tämä liina on neulottu kolmosen puikoilla Nicole-akryylilangasta 40 silmukalla ja siitä tuli 18 cm x 18 cm kokoinen, 23 gramman painoinen. Neuloin sen aina oikeaa. Jokaisen kerroksen ensimmäisen silmukan jätin neulomatta. Näin reunasta sai siistimmän näköisen. Missiokauppaan tämäkin koekappale on menossa myyntiin lähetystyön hyväksi.

Sain vinkin tällaiseen liinaan elokuussa Päiväkummussa Hyttisen Ullalta, joka on valmistanut näitä ihmeliinoja lähetystyön hyväksi. Virkataan tai neulotaan (pelkkää oikeaa) 100 % akryylilangasta patalapun kokoinen, n. 20 cm x 20 cm kokoinen liina. Liina puhdistetaan 40 asteen konepesussa.

Tämä akryylinen ihmeliina puhdistaa ja kiillottaa. Tämä on ekologinen ja tehokas puhdistaja. Vedellä kostutettuna sillä voi ilman pesuainetta puhdistaa pinttyneet posliini-, lasi- ja teräspinnat esim. teekupit, kaakelit, maljakot ja tiskipöydät. Kokeile!
Tänään aamulla oli lämmintä jo 7 astetta auringon noustessa, kun matkasin pitämään päivänavauksia kouluille. Aurinko nousi punaisena pallona. Vieläkin iltapäivällä on kymmenisen astetta, vaikka auringonpaiste on jo häipynyt ja alkaa ilta hämärtää.
Vielä pakkasöidenkin jälkeen löytyi puutarhasta salaattia. Salaatti ei ollut kelvannut pupusille, jotka olivat jo kerinneet nakertaa pienten luumupuiden oksia ja omenapuiden runkoja. Ilmeisesti niiden hampaat tarvitsivat kovempaa purtavaa kuin salaatti tai ruoho.

Eilen laitettiin kasviskuivuriin lehtipersiljaa ja jäi sitä vielä toinen annos tälle päivälle kuivattavaksi. Omenia olemme yrittäneet tuhota urakalla: syödä monen monta joka päivä sinällään, ja leipoa edelleen omenapiirakkaa pakastimeen,  ja laittaa omenaviipaleita uunin päälle kuivumaan päivittäin.

28.10.2014

Ankeuteen helpotusta

 Pieni Lintu - MakroTex challenge 
Tällä viikolla MakroTexissa on aiheena ANKEA.

Ankeaa voi olla toiselle, se mikä toiselle ei olekaan. Työ on toiselle ankeaa, mutta sama on toisen lempihommaa. Aamunousu on toiselle ankeaa, toiselle on ilo herätä pirteänä uuteen päivään. Syksyn pimeys on toiselle ankeaa, toinen nauttii vesisateestakin (muutkin kuin kastemadot).

Monelle kasville syksy on ankeaa aikaa. Ne lakastuvat, paleltuvat ja vähitellen mätänevät ja  - siirtyvät talvilepoon.
Puutarhassakin kootaan lakastuneet kasvinosat  kompostiin ja niistä tulee vähitellen multaa.
Syksyn ankeutta sisällä voi yrittää piristää vielä syksyn viimeisillä kukilla
 
tai kirkasvalolampulla. Ja virikettä korvien väliin!

27.10.2014

Valinta on vaikeaa

Seurakuntavaalien ennakkoäänestys alkoi tänään. Varsinainen äänestyspäivä on isänpäivänä eli 9.11. 
Kun katselin oman seurakuntani ehdokkaita, niin oli todella vaikea valita, ketä äänestäisi. Ei vaalikonekaan kaikkea ratkaise, mutta antaa jotain suuntaviittaa sentään. Kai paras valintakriteeri minulla on kuitenkin kyseisen henkilön tunteminen henkilökohtaisesti. (En ole itse ehdolla eikä ketään lähisuvustakaan täällä.)

Luin, että yli 95 prosenttia seurakuntavaaliehdokkaista on sitoutunut kansainvälisen työn teeseihin.  Vajaasta kahdeksasta tuhannesta vaalikoneessa mukana olevasta ehdokkaasta 95,8 prosenttia on ilmoittanut sitoutuvansa näihin teeseihin:

  • Seurakuntani kantaa vastuutaan maailman köyhistä ja on osa globaalia kirkkoa.
  • Haluan puolustaa kirkon kansainväliseen työhön annettavia määrärahoja, kun seurakunnassa laaditaan talousarviota.
  • Haluan, että seurakuntani osoittaa vieraanvaraisuutta maahanmuuttajille.
Seurakuntavaalien yhteydessä järjestetään vaalikeräys, jolla kerätään varoja lasten ja nuorten koulutukseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen Suomessa ja kehitysmaissa. Vaalikeräyksessä on mukana Suomen Lähetysseurakin, jonka työntekijänä olen ollut - tosin siitä on jo aikaa reilusti yli 20 vuotta.  
Persiljojen vuoro oli tänään päästä vihanneskuivuriin.

Perunamuusin ja porkkanasoseen jämistä leivoin iltapalaksi rieskat. 
Lounaaksi tein pitkästä aikaa kaalilaatikkoa. Ohraryyneja ja kaalia (ja vettä) haudutin painekattilassa, lisäsin paistettua sipulia ja jauhelihaa, sekä suolaa, reilusti hunajaa, meiramia ja basilikaa ja cilipaprikaa. Kaalilaatikon seurana maistui puolukkahillo.

"Kuinka ylivertaisia ovatkaan sinun suunnitelmasi, Jumala,
kuinka valtava onkaan niiden määrä!
Jos yritän niitä laskea, niitä on enemmän kuin on hiekanjyviä.
Minä lopetan, mutta tiedän: sinä olet kanssani. " (Psalmi 139:17)


26.10.2014

7-vuotiaalle sukat

Resorisukat (KyJy2014 numero 3) ovat olleet pitkään odottamassa valmistumistaan. Vihdoin nyt neuloin ne valmiiksi. Sukat ovat Nallesta ja painavat yhteensä 51 grammaa. Nalle-lanka on mukavaa neulottavaa. Sukissa on 48 silmukkaa, 12 puikollaan. Terää neuloin pitemmäksi kuin ohjeessa 30 numeron jalkaan. 

KyJy2014 neuleet:
1. Junasukat merinovillasta Aloitettu 22.7. Valmiit 23.7.    ( lisäksi tulevat toiset)
2. Valepalmikkosukat vihreästä Seiskaveikasta. Aloitettu 24.7. Valmiit 11.8.    
3. Resorisukat 32 numeron jalkaan Nallesta  Aloitettu 26.7. Valmiit 26.10.   
4. Valepalmikkosukat vanhan roosan värisestä Nallesta. Aloitettu 12.8. Valmiit 20.8.    
5. Valepalmikkosukat kanervan värisestä Nallesta. Aloitettu 21.8. Valmiit 25.8.    
6. Valepalmikkosukat valkoisesta Nallesta. Aloitettu 25.8. Valmiit 26.8.    
7. Valepalmikkosukat farkunsinisestä Nallesta. Aloitettu 27.8. Valmiit 31.8.    
8. Kerttu-sukat vaaleanpunaisesta Seiskaveikasta. Aloitettu 31.8. Valmiit 6.9.    
9. Sukat vihreänkirjavasta Raita-Seiskaveikasta. Aloitettu 31.8.  Valmiit 1.10.  
10. Sukat tummanvihreästä Kotikulta sukkalangasta. Aloitettu 31.8.  
11. Resorisukat viidakonvihreästä seiskaveikasta. Aloitettu 2.9. Valmiit 15.9.  
12. Mammutinpitsisukat viidakonvihreästä seiskaveikasta. Aloitettu 15.9. Valmiit  18.9.  
13. Mammutinpitsisukat viidakonvihreästä seiskaveikasta. Aloitettu 18.9. Valmiit 24.9.  
14. Miesten sukat viidakonvihreästä seiskaveikasta. Aloitettu 24.9. Valmiit 28.9.  
15. Pinkki-harmaa-raitaiset pitsisukat Nallesta. Aloitettu 28.9.  Valmiit 22.10.
16. Junasukat vaaleanvihreästä Pikkusiskosta. Aloitettu 29.9. (lisäksi tulevat toiset) 
17. Pitsisukat lilasta Nostalgiasta. Aloitettu 29.9.  
18. Sukat Seitsemän Veljeksen ruskeankirjavasta Tweedistä. Aloitettu  29.9.  
19. Kerttu-sukat punavihreäkirjavasta Tweedistä. Aloitettu 29.9. Valmiit 7.10.  
20. Olga-sukat kanervanvärisestä Nallesta. Aloitettu 29.9. Valmiit 17.10.

Jumalanpalveluksen jälkeen vierailimme katsomassa ja kuuntelemassa ystävien keväisestä Turkin matkasta kuvia ja juttuja. Mielenkiintoisia asioita ja hyviä vinkkejä. Samalla näimme kuvakirjan heidän lapsuutensa kotikylästä ja mies jopa löysi yhdestä kuvasta itsensäkin.

Päivä on ollut sumuinen. Jotenkin nukuttavakin, vaikka kunnon päivätorkkuja ei tänään otettukaan.Ilmeisesti tuo kesäajasta talviaikaan siirtyminen sai sen aikaan. Toki heräsin ilman kellonsoittoa samaan aikaan kuin normaalistikin eli talviaikaa ajatellen tuntia aikaisemmin. 

Illansuun lentopallo-ottelu sen sijaan oli välistä aika railakastakin: pitkiä pallotteluja ja iloista naurua mukavista söhellyksistä. Tänään miehet voittivat naiset 5-2, vaikka kampoihin me yritimme laittaa.

25.10.2014

Teekirja

Sain lastenlasten perheeltä jokin aika sitten teekirjan. Kirjan selkämyksessä luki Nordqvist 1979. Kun aloin katsoa kirjaa tarkemmin, se olikin laatikko, jossa oli monenlaista teetä. Olen näet teenjuoja, kuten tuon lapsen perhekin. Maukkaita sekoituksia siellä laatikossa olikin ja sen lisäksi selostukset kustakin teelaadusta. Ja tarinakin  Teekuppien linnunradasta. Teetä oli  palloina, kukkina, helminä ja irtonaistakin teetä löytyi. Kiva näitä on ollut kokeilla.
Tänään olen taas leiponut samanlaisen omenapiirakan kuin eilenkin. Pakastimeen talven varaksi tämä mennee. Ja omenoita on myös taas kuivumassa niin uunin päällä kuin kuivurissakin. Alkaa vähitellen tuntua siltä, että omenat tulevat jo korvistakin ulos. Toki syömme niitä sinälläänkin jatkuvasti monta kappaletta päivässä ja iloitsemme lisäaineettomista kotimaisista oman puutarhan luomuomenista.

Raamattua tälle päivälle Siiirakin kirjasta (2:15–18):
"Herraa pelkäävät eivät uhmaa hänen käskyjään, häntä rakastavat seuraavat hänen tietään. Herraa pelkäävät pyrkivät täyttämään hänen tahtonsa, häntä rakastavat saavat laista kaiken ravintonsa. Herraa pelkäävät pitävät sydämensä avoinna, he kumartavat nöyrästi häntä ja sanovat: ”Me haluamme jättäytyä Herran käsiin, emme ihmisten, sillä niin kuin on hänen valtansa suuri, niin on myös hänen armonsa.”

24.10.2014

Omenapiirakkaa ja kaura-omenapaistosta (ei munaa eikä laktoosia)

Roskia riittää. Meillä ei ole lainkaan järjestettyä jätteidenkeräystä, vaan viemme itse jäteasemalle muutaman kerran vuodessa lastin. Tänään oli se päivä. Löytyi peräkärryllinen tavaraa, jota poistimme normaalien sekajättteiden ohella. Biojätehän meillä kompostoidaan ilman muuta. On hyvä välillä katsoa, mitä ei tarvitse enää ja mikä on mennyt rikki niin paljon ettei sitä voi enää kierrättää. Sanomalehdetkin on silloin tällöin vietävä keräykseen.

Pyykinpesukonekin hajosi ja hankimme uuden.  Kone tuotiin liikkeestä kotiin ja samaan hintaan kuului myös sen asennus ja poisvientikin. Nyt on aika opetella uuden koneen tapoja ja tutkia ohjekirja kunnolla.
Innostuin pilkkomaan omenoita. Omenat alkavat sisältä tummua, joten enää ei kovin paljon pysty laittamaan kuivuriin kaikkia lajeja. Pieniä omenoita tuli paljon alas isoimmasta puusta ja niitä olen nyt monitoimikoneella pienentänyt karojen ja siemenkotien ja huonojen kohtien poistamisen jälkeen.
Kuutisen litraa raastetta sain ja niistä tein pari annosta kaura-omenapaistosta sekä  jogurttitäytteisen omenapiirakan.
Pohjataikinaan laitoin 8 dl vehnäjauhoja, 3 dl sokeria, 2 tl leivinjauhetta ja 2 tl soodaa ja 2 tl vaniljasokeria sekä 250 g sulatettua laktoositonta margariinia. Nämä ainekset sekoitin ja otin eroon kolmanneksen seosta  toiseen astiaan. Lisäsin 2 dl laktoositonta maustamatonta jogurttia ja puoli desiä vettä. Sekoitin ja levitin taikinan leivinpaperin päälle reunalliselle uunipellille. Kaksi litraa omenaraastetta levitin pohjataikinan päälle. Täytteeseen sekoitin 4 desiä laktoositonta maustamatonta jogurttia  sekä 4 tl vaniljasokeria ja 2 dl sokeria. Kaiken päälle levitin muruseoksen, joka jäi pohjataikinan osasta. Paistoin piirakkaa noin ¾ tuntia 175 asteessa.

Sana tälle päivälle: "Kuka teistä voi murehtimalla lisätä elämänsä pituutta kyynäränkään vertaa?" (Matteus 6:27)

23.10.2014

Läpinäkyvää

Valokuvatorstain 341. haasteen aiheena tällä viikolla on läpinäkyvä.
Lasin läpi

22.10.2014

Valmista tuli

Sain tänään valmiiksi junamatkoilla neulotut KyJy2014 numero 15 eli pinkki-harmaa-raitaiset naisten sukat Nallesta. Sukat painavat 69 grammaa. Ne on neulottu 60 silmukalla, 15 silmukkaa puikollaan valepalmikkomallilla, joka näyttää pitsiseltä kudokselta.

KyJy2014 neuleet:
1. Junasukat merinovillasta Aloitettu 22.7. Valmiit 23.7.    ( lisäksi tulevat toiset)  
2. Valepalmikkosukat vihreästä Seiskaveikasta. Aloitettu 24.7. Valmiit 11.8.    
3. Resorisukat 32 numeron jalkaan Nallesta  Aloitettu 26.7.     
4. Valepalmikkosukat vanhan roosan värisestä Nallesta. Aloitettu 12.8. Valmiit 20.8.    
5. Valepalmikkosukat kanervan värisestä Nallesta. Aloitettu 21.8. Valmiit 25.8.    
6. Valepalmikkosukat valkoisesta Nallesta. Aloitettu 25.8. Valmiit 26.8.    
7. Valepalmikkosukat farkunsinisestä Nallesta. Aloitettu 27.8. Valmiit 31.8.    
8. Kerttu-sukat vaaleanpunaisesta Seiskaveikasta. Aloitettu 31.8. Valmiit 6.9.    
9. Sukat vihreänkirjavasta Raita-Seiskaveikasta. Aloitettu 31.8.  Valmiit 1.10.  
10. Sukat tummanvihreästä Kotikulta sukkalangasta. Aloitettu 31.8.  
11. Resorisukat viidakonvihreästä seiskaveikasta. Aloitettu 2.9. Valmiit 15.9.  
12. Mammutinpitsisukat viidakonvihreästä seiskaveikasta. Aloitettu 15.9. Valmiit  18.9.  
13. Mammutinpitsisukat viidakonvihreästä seiskaveikasta. Aloitettu 18.9. Valmiit 24.9.  
14. Miesten sukat viidakonvihreästä seiskaveikasta. Aloitettu 24.9. Valmiit 28.9.  
15. Pinkki-harmaa-raitaiset pitsisukat Nallesta. Aloitettu 28.9.  Valmiit 22.10.
16. Junasukat vaaleanvihreästä Pikkusiskosta. Aloitettu 29.9. (lisäksi tulevat toiset) 
17. Pitsisukat lilasta Nostalgiasta. Aloitettu 29.9.  
18. Sukat Seitsemän Veljeksen ruskeankirjavasta Tweedistä. Aloitettu  29.9.  
19. Kerttu-sukat punavihreäkirjavasta Tweedistä. Aloitettu 29.9. Valmiit 7.10.  
20. Olga-sukat kanervanvärisestä Nallesta. Aloitettu 29.9. Valmiit 17.10.

Olinkin junamatkalla taas tänään. Aamupäivällä kävelin junalle kauniissa auringonpaisteessa. Pakkanen ei haitannut, vaikka sitä oli viitisen astetta, koska ei tuullut. Helsingissä sitten tuuli! 

Café Esplanad on perinteikäs kahvila kaupungin sydämessä. Keskeinen sijainti ja pohjaton kuppi (santsata saa!) vetää paljon ihmisiä, myös ulkomaalaisia istuskelemaan mahtavien korvapuustien kanssa kahvilla/teellä. Niin mekin ystävän kanssa nautimme rauhallisesta yhdessäolostamme siellä, tosin ilman noita mahtavia korvapuusteja teen ja kahvin ja mangosorbetin kera.

Helsingissä toimiva historiallisestikin merkittävä kristillinen järjestö Opiskelijoiden lähetysliitto on ollut lopetusuhan alaisena. Vuonna 1899 perustettu järjestö syntyi kansainvälisen kristillisen opiskelijaliikkeen rantautuessa Suomeen. Järjestö tunnettiin alun perin nimellä Akateemisten Vapaaehtoisten Lähetysliitto.  Vapaaehtoisvoimin toiminut järjestö on kärsinyt viime vuosina vastuunkantajien ja toimintaan osallistuvien vähyydestä, ehkä innostakin.

Olimme ystävän kanssa OL:n lopettajaisissa, mutta sitä ei sittenkään lakkautettu, vaan toiminta jatkunee ainakin Turussa, mutta liitto virallisesti pysyy Helsingissä.  Liitolla on ollut muutamissa muissa kaupungeissa alaosastoja, ainakin Turussa ja Lahdessa.

21.10.2014

Kurpitsapuuroa ja kurpitsasäilykettä ja muuta säilöntää

Talvikurpitsat odottivat käsittelyään. Kaivoin kurpitsoista sisukset pois ja kuorin ne ja tein karkeaa raastetta monitoimikoneella. Niinpä sitten keitin parista kilosta raastetta kurpitsasäilykettä valmiiden kurpitsasäilötepussien ohjeen mukaan kaksinkertaisen annoksen.
Tein lisäksi kurpitsapuuron, jossa aineksina oli litra vettä ja litra kurpitsaraastetta, desi kriikunamehua, desi sokeria ja 1 1/4 dl mannasuurimoita. Keitin kurpitsan pehmeäksi ja soseutin sauvasekoittimella. Lisäsin mehun ja sokerin. Sekoitin mannasuurimot joukkoon ja haudutin puuron. Vatkasin jäähtyneen puuron kuohkeaksi.

Loput raasteesta säästän tulevaa varten pakastimeen, joko sämpylöiden tai keiton pohjaksi.

Pieniä epämuotoisia porkkanoitakin keitin kattilallisen, kuorin ne ja soseutin valmiiksi annoksiksi pakastimeen.

Omenia lähti taas kuivumaan niin uunin päälle kuin vihanneskuivuriinkin. Omenat piti siirtää katoksesta jo sisätiloihin, koska päivälläkin oli jo pakkasta.  Samoin kävin tyhjentämässä vesitynnyrit ja ilmaamassa kesävesijohdon.

Järjestys olla pitää vaikka huonokin

Pieni Lintu - MakroTex challenge 
MakroTexin tämän viikon teemana on JÄRJESTYS.
On aakkosjärjestys, järjestysluku, lukujärjestys, pituusjärjestys, ikäjärjestys, järjestysmies, penkkijärjestys, huonejärjestys ja epäjärjestyskin. Järjestystä riittää joka puolelle.
 Järjestyssääntö tämäkin.
Penkkijärjestys.
Hyvässä järjestyksessä. 
Toisinaan tuo Ilkon Kellarikappeli saattaa olla viileä, joten taljat istuimilla ovat mainioita apuja eristämässä kylmää.

20.10.2014

Heureka!

 Aamulla aikaisin kävin  hakemassa pienet mukaan ja lähdimme seikkailemaan Heurekaan. Ajelimme ensin autolla junalle. Junamatkakin vaihtoineen sujui hyvin. Tikkurilan asemalta ei olekaan kuin puolisen kilometriä Heurekaan. Heurekassa on hyvät maksuttomat säilytyslokerot takeille ja laukuille. Omien eväiden syöntipaikkakin on. Sen läheisyydessä on myös käsienpesupaikka ja roska-astiat eri tyyppisille jätteille. Siistiä!

Päänäyttely: Maan alle -näyttely kertoo geologiasta, kaivoksista ja maanalaisesta rakentamisesta. Olimme tutustumassa kaivoksen toimintoihin pienoismallien avulla ja katsomassa miten poraudutaan syvälle kallion uumeniin,  kokeilemassa tunnelin perän panostamista, kallionporausta ja kaivurilla lastaamista.

Testasimme myös kullanhuuhdontaa vaskoolin, veden ja hieman avulla. Kaivokoneita oli typistetty potkuautoiksi, jotka kertoivat työstään nappia painamalla pienille kuljettajille. Tyynyillä malmikuormaajan isossa kauhassa voitiin kuunnella satuja. Tutkimme myös kaivoksen pienoismallista, millaisia tunneleita oli kaivettu ja miten niissä koneet pääsivät liikkkumaan ja millaista yleensä kaivoksessa on.
Nuorallakävelyäkin voitiin kokeilla. Kuukävely oli jännää - valjaissa tosin. Polkupyörällä ajamista ei päässytkään  yrittämään, koska ajajan pitää olla vähintään 140-senttinen eikä hän saa kuitenkaan painaa yli 110 kiloa!

Oman rahan kävimme valmistamassa heti aluksi, jolloin ei ollut vielä jonoja. Aamupäivällä oli vielä rauhallista - myöhemmin sai jonottaa muutamiin paikkoihin jonkin aikaa. Paljon jäi viuelä kokeilemastta ja katsomatta - uudelleen joskus voi lähteä. Olinkin jo toista kertaa viikon sisällä!
Laboratorio kiinnosti. Saimme kokeilla myös, miten värivedet voivat putkessa olla sekoittumatta toisiinsa. Vinkki: eri kokoisten sokeriannosten avulla se onnistui.

Lounasta söimme seisovasta pöydästä pitkän kaavan mukaan. Pienet hakivat monta kertaa lisää ruokaa - löytyi paljon sellaista, mikä oli heidän mielestään erittäin maukasta.
Pikkusisko ja isoveli jaksoivat yllättävän hyvin koko reissun kotiin asti.

Sana tälle päivälle: " "Kaikella on määrähetkensä, aikansa joka asialla
taivaan alla." (Saarnaaja 3:1)

19.10.2014

Elämän hetkiä

Sataa, sataa, sarvet kastuu. Koko päivän on sadellut. Kaipa luonto tarvitsee vielä kosteutta kuivan kesän jälkeen. Eilen oli kirpeä aurinkoinen pakkaspäivä, tänään reilusti taas plussan puolella, joten sade tuli vetenä.

Päivä lähti heti aamusta vauhdikkaasti liikkeelle, koska lähdin ajelemaan ja toimittamaan jumalanpalveluksen. Ennen jumalanpalvelusta sain kiireellä kakun, jonka eilen olin unohtanut ottaa mukaan. Olipa kotiin syötäviä tuliaisiakin! Jumalanpalveluksen jälkeen tervehdin kirkkoväkeä ja yksi heistä oli saanut jonkinlaisen kohtauksen. Onneksi hänellä oli nitroja mukana. Niinpä sitten vein autolla hänet kotiinsa ja hänen ystävänsä jäi sitten sinne päivystämään, tarvitaanko ambulanssia vai ei.

Illansuussa olin pelaamassa lentopalloa pitkästä aikaa. Nyt vuorostaan mies ei päässyt mukaan, joten ajelin koululle itse. Normaalistihan mies ajaa ja minä neulon siinä vieressä. Tänään naisten puoli (pelaamme miehet toisella puolen ja naiset toisella) voitti 4-2 ottelut. Olipa pitkiä palloja paljon eli hyvää peliä. Ja sai liikuntaa todella reippaasti! Mies sanoikin leikillään, että koska juuri hän ei ollut mukana, niin siksi miehet hävisivät noin monta erää.

Raamatun sana tänään: ""Herra, meidän Jumalamme, on ainoa Herra. Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi ja koko voimallasi." "Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi." (Markuksen evankeliumi 12:29-31) Tuo edellä on rakkauden kaksoiskäsky.

18.10.2014

Nyrkkeilyhanskat lähetystyössä

Jälleen oli työpäivä. Pitkään aikaan en ollutkaan siunannut vainajaa suoraan hautaan. Kesällä sellainen on muutamissa seurakunnissa tapana vieläkin. Usein kuitenkin arkku on maan päällä ja lasketaan hautaan vasta siunauksen jälkeen.  Oli kylmää. Pohdin, miten voin pukeutua haudalle, etten jäätyisi. Saattoväellä ja kanttorilla oli kunnon talvitamineet yllään, mutta entä pappi? Ratkaisin asian niin, että otin villaisen paksun alban ja laitoin sen alle niin paljon lämmintä kuin sain mahtumaan. Sen lisäksi matkalla ruumishuoneelta haudalle minulla oli takki harteilla ja heti siunauksen jälkeen laitoin taas takin ja hatun ylleni omaisten laskiessa kukat.

Hautajaisten jälkeen oli pikkuserkkuni kutsunut luokseen. Sain todella mainion kahvituksen (siis teetä) monine laitoksineen. Oli mukavaa kuunnella suvun tapahtumia.
 Pasuunakukka? PH kommentoi, että tämä valkoinen kukka ei ole pasuunakukka vaan temppelikukka. Etiopiassa sitä kasvaa isoina pensaina.
Suomen ja Etiopian lippu
Sitten ajelin suoraan missionistien kokoontumiseen. Lauloimme myös syysvirren. Virsi 575 on virsikirjamme ainoa syysvirsi. Tässä säkeistöt 3 ja 4:
" Nyt hehkuu kauneutta myös lakastuva maa.
Puut ruskan kirkkautta kantavat loistavaa.
Maa täyteydessänsä tuo sadon ajallaan,
se antaa hedelmänsä ja kutsuu korjaamaan.

On täynnä lahjojasi kätesi, Jumala.
Soi syksy kiitostasi maan kaiken kasvusta.
Nyt kiittää sydämemme, kun meitä rakastat,
suot toivon elääksemme ja hoivaat, johdatat."

Tällä kerralla saimme kuulla Suomen Lähetysseuran Israelin työn historiasta.
 Tässä Amos Ozin kirjassakin siitä hieman kerrotaan.
Israelissa työntekijänäkin toiminut Heikki Nurminen vaimonsa Marja-Liisan kanssa kertoili meille missionisteille tätä historiaa ja monenlaisia sattumuksiakin. (Heikillä noita mukavia juttuja olisi riittänyt moneksi lisätunniksikin.) Kuten: Per Wallendorf joskus kymmeniä vuosia sitten oli myös työssä Shalhevetjah-keskuksessa. Hän oli tuonut sinne jostain syystä nyrkkeilyhanskat ja jättänyt ne sinne lähtiessään kotimaahan. Shalhevetjah-keskuksessa toimi aikoinaan koulu ja asuntola ja lastentarha. Kun taas kerran pojat tappelivat, niin pastori Santala, silloinen lähetti, otti nuo nyrkkeilyhanskat ja antoi ne pojille ja komensi heidät selvittämään välinsä nyrkkeilemällä.

Marja-Liisa opetti meille Herran siunauksen hepreaksi laulettuna. (Herran siunaus löytyy 4. Mooseksen kirjan luvusta 6, jae 23).  "Jeva-rechecha Adonai ve-jish-merecha, ja-er Adonai panav eleicha vi-chuneka, jisa Adonai panav eleicha ve-jasem lecha shalom."
Illalla leivoin pikaisesti omenateeleipiä. Taikinaan laitoin 5 dl vehnäjauhoja, 2 dl kaurahiutaleita, 1/2 dl seesaminsiemeniä, 2 tl soodaa, kukkuraisen ruokalusikallisen hunajaa, lorauksen öljyä ja jogurttia ja reilusti omenaraastetta. Sekoitin kaikki aineet ja tasoittelin taikinan pellille ja paistoin ne 200 asteessa noin 20 minuuttia.
Leivoin myös omenapiirakan. Pohjataikinaan laitoin 8 dl vehnäjauhoja, 3 dl sokeria, 2 tl leivinjauhetta ja 2 tl soodaa ja 2 tl vaniljasokeria sekä 250 g sulatettua laktoositonta margariinia. Nämä ainekset sekoitetaan ja otetaan kolmannes  toiseen astiaan. Lisätään 2 dl laktoositonta maustamatonta jogurttia ja kananmunan verran vettä. Sekoitetaan ja levitetään leivinpaperin päälle reunalliselle uunipellille. Puolitoista-kaksi litraa omenaraastetta levitetään /ripotellaan pohjataikinan päälle. Täytteeseen sekoitetaan 4 desiä laktoositonta maustamatonta jogurttia  sekä 3 tl vaniljasokeria ja 2 dl sokeria. Kaiken päälle levitetään muruseos, joka jäi pohjataikinan osasta. Paistoin piirakkaa noin ¾ tuntia 175 asteessa.

Tein vielä toisenkin omenapiirakan, kun omenaraastetta jäi jäljelle. Pohjaan 100 g laktoositonta margariinia, 1 dl sokeria, 1 tl leivinjauhetta, 2 tl vaniljasokeria sekoitetaan hyvin, lisätään 1,5 dl vehnäjauhoja ja 1,5 dl kaurahiutaleita ja kananmunallinen vettä. Sekoitetaan ja laitetaan lasiseen piirakkavuokaan. Omenaraaste päälle ja pinnalle sokeria ja kanelia. Paistetaan 25 minuuttia 225 asteessa.

17.10.2014

Kanervanväriset Olga-sukat

Eilen nostettiin vihdoin säilöön pakkasta pakoon isot pelargoniat ja verenpisarat, jotka olivat olleet jo autotallissa kuivumassa talvisäilytystä varten. Myös omenat piti peittää ja ottaa sisälle yöksi muutakin vähemmän pakkasessa säilyvää. Viime yö olikin ensimmäinen kunnon pakkasyö.
Samalla, kun kukkia siirreltiin linkoomoon,  pelastin vielä muutamia pelargonian nuppuoksia kotimme alttarikukiksi.
Tänään neuloin valmiiksi kanervanvärisestä Nallesta Olgasukat, jotka olivat KyJy2014 numero 20. Sukat ovat noin 38-39-numeroiseen jalkaan ja painavat 73 grammaa

KyJy2014 neuleet:
1. Junasukat merinovillasta Aloitettu 22.7. Valmiit 23.7.    ( lisäksi tulevat toiset)  
2. Valepalmikkosukat vihreästä Seiskaveikasta. Aloitettu 24.7. Valmiit 11.8.    
3. Resorisukat 32 numeron jalkaan Nallesta  Aloitettu 26.7.     
4. Valepalmikkosukat vanhan roosan värisestä Nallesta. Aloitettu 12.8. Valmiit 20.8.    
5. Valepalmikkosukat kanervan värisestä Nallesta. Aloitettu 21.8. Valmiit 25.8.    
6. Valepalmikkosukat valkoisesta Nallesta. Aloitettu 25.8. Valmiit 26.8.    
7. Valepalmikkosukat farkunsinisestä Nallesta. Aloitettu 27.8. Valmiit 31.8.    
8. Kerttu-sukat vaaleanpunaisesta Seiskaveikasta. Aloitettu 31.8. Valmiit 6.9.    
9. Sukat vihreänkirjavasta Raita-Seiskaveikasta. Aloitettu 31.8.  Valmiit 1.10.  
10. Sukat tummanvihreästä Kotikulta sukkalangasta. Aloitettu 31.8.  
11. Resorisukat viidakonvihreästä seiskaveikasta. Aloitettu 2.9. Valmiit 15.9.  
12. Mammutinpitsisukat viidakonvihreästä seiskaveikasta. Aloitettu 15.9. Valmiit  18.9.  
13. Mammutinpitsisukat viidakonvihreästä seiskaveikasta. Aloitettu 18.9. Valmiit 24.9.  
14. Miesten sukat viidakonvihreästä seiskaveikasta. Aloitettu 24.9. Valmiit 28.9.  
15. Pinkki-harmaa-raitaiset pitsisukat Nallesta. Aloitettu 28.9.  
16. Junasukat vaaleanvihreästä Pikkusiskosta. Aloitettu 29.9. (lisäksi tulevat toiset) 
17. Pitsisukat lilasta Nostalgiasta. Aloitettu 29.9.  
18. Sukat Seitsemän Veljeksen ruskeankirjavasta Tweedistä. Aloitettu  29.9.  
19. Kerttu-sukat punavihreäkirjavasta Tweedistä. Aloitettu 29.9. Valmiit 7.10.  
20. Olga-sukat kanervanvärisestä Nallesta. Aloitettu 29.9. Valmiit 17.10.

Päivä on kulunut paljolti viikonlopun töitä valmistellessa. Talitintti kävi kurkistelemassa parvekkeen ikkunan takaa monen monta kertaa touhujani. Omeniakin vielä laittelin kuivuriin ja uunin päälle kuivumaan.

16.10.2014

Syntymäpäiväjuhlaa

Aamulla aurinko paistoi kirkkaasti läheisen metsänreunan puihin.
Rautatieasemalla junaa odotellessa katselin, miten  vielä päivänkakkarakin kukkii. Lähdin viettämään päivää Heurekassa lastenlasten kanssa.
Heurekassa oli näin etelän syyslomaviikolla mukavaa olla yhdessä niin lapsenlapset kuin mummot. Monenlaista touhua siellä oli ja montaa juttua kokeilimme. Heureka on mukava paikka niin pienemmille kuin isommillekin. Siellä päivä humahtaa pikaisesti. Niin eläkeläiset kuin lapsetkin maksavat saman sisäänpääsymaksun. Sitten saa rannekkeet ja voikin touhuta kuten haluaa monissa eri pisteissä eikä mistään tarvitse maksaa erikseen.
Välillä oli hyvä pitää evästauko. Tuosta teekannusta tosin emme saaneetkaan teetä.
Fakiirin petiäkin piti kokeilla. Eivät nuo piikit satuttavilta pistoilta tuntuneet.
Ja polkupyörällä ajoon juhlija yllytti mummonkin. Juhlija ajeli itsekin useaan kertaan tuolla nuoralla.
Ja juhlajuoma maistui!

Vaahtera

Syksyisen lokakuun kunniaksi Runotorstain/Valokuvatorstain 340.  haasteen inspiksenä on syksyinen valokuva. Kuvan otti Ari Kokkonen.
 
Vaahteran lehti
maahan ehti
mokoma puu
ihana puu



Vaahtera on ravistanut lehtensä