Sivun näyttöjä yhteensä

12.11.2015

Fraktuuran koukerot ovat kauniita



Valokuvatorstaissa sen 385. haasteessa haastesanana on tällä kerralla FONTTI.

Fraktuura oli suomalaisille lukijoille tutuin kirjain aina 1900-luvulle asti. Fraktuura yhdistetään kuitenkin Saksaan ja saksalaisuuteen. Jo 1700-luvun lopulla kirjaimet haluttiin kiinnittää saksalaiseen kansallisromantiikkaan. Niinpä koulussakin jouduin/sain opiskella saksaa fraktuura-fonteilla.

Tässä on näyte kouluhallituksen hyväksymästä saksankirjastani Deutsches Lehrbuch für den Anfangsunterricht vuodelta 1958 (WSOY).

Perinteisen Sisurasian kirjaimet ovat nekin fraktuuralla:

7 kommenttia:

nieppi kirjoitti...

No Goottilaisuuteen olen tuon näköisen fontin aina yhdistänytkin

kaari3 kirjoitti...

Hyvä vatsaus! Ja vieläkin helppolukuista! Taidan olla jo vanha LOL.

Nukke kirjoitti...

Vähän niinku kiinaa lukis eli on vaikeaselkoista nykyihmiselle. Kaunis fontti näin kuvaamataidosta pitävälle.

Pulmu kirjoitti...

Mutti, ist die Berta nicht hier? Nein, Bertta ist nicht hier :)

Oma saksankielen taito rajoittuu muutamiin peruslausiin kuten
"Ich kann Käse kiloweise essen!" ja "Haben Sie eine Europäische Krankenversicherungskarte?" Näillä saa yleensä saksankieliset nauramaan :D

aimarii kirjoitti...

Tämä fontti on kaunista. Osaan kyllä lukea sitä. Onpa iso vanha raamattukin tämmöisellä fontilla.

tuulento kirjoitti...

Justiinsa hienoja ovat vanhat kirjaimet. Joskus on tullut tavailtua vanhaa raamattua.

Irkkunen kirjoitti...

Tosi ihania noi vanhat kirjaimet, romattisia =)