Etiopian värejä

Valokuvatorstaissa 312. haasteessa tällä viikolla inspiroidutaan kuvasta:

 

Tämän pallokuvan on ottanut Runotorstain moderaattori Heidi.

 Tämä punottu kori on Etiopiasta.

Viha

# 132.

Makroviikoilla on tarkoitus kuvata joka viikko jokin kohde LÄHELTÄ!

VIIKON AIHE ON VIHA.

Raamatun sanassa tälle päivälle, vuorisaarnan kohdassa, puhutaankin vihasta:
"Teille on opetettu tämä isille annettu käsky:
'Älä tapa.' Se, joka tappaa,
on ansainnut oikeuden tuomion.
Mutta minä sanon teille: jokainen, joka on vihoissaan
veljelleen, on ansainnut oikeuden tuomion.
Samoin jokainen, joka sanoo veljelleen: 'Senkin hölmö',
on ansainnut Suuren neuvoston tuomion, ja se,
joka sanoo: 'Sinä hullu', on ansainnut helvetin tulen.
"Jos siis olet viemässä uhrilahjaasi alttarille
ja siinä muistat, että veljelläsi on jotakin sinua
vastaan, niin jätä lahjasi alttarin eteen ja käy ensin
sopimassa veljesi kanssa.
Mene sitten vasta antamaan lahjasi."
(Matteuksen evankeliumi 5:21-24)

Tuossa vuorisaarnassa sanotaan myös:
 "Teille on opetettu: 'Silmä silmästä, hammas hampaasta.' Mutta minä sanon teille: älkää tehkö pahalle vastarintaa. Jos joku lyö sinua oikealle poskelle, käännä hänelle vasenkin. Jos joku yrittää oikeutta käymällä viedä sinulta paidan, anna hänelle viittasikin. Jos joku vaatii sinut mukaansa virstan matkalle, kulje hänen kanssaan kaksi. Anna sille, joka sinulta pyytää, äläkä käännä selkääsi sille, joka haluaa lainata sinulta.
"Teille on opetettu: 'Rakasta lähimmäistäsi ja vihaa vihamiestäsi.' Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihamiehiänne ja rukoilkaa vainoojienne puolesta, jotta olisitte taivaallisen Isänne lapsia. Hän antaa aurinkonsa nousta niin hyville kuin pahoille ja lähettää sateen niin hurskaille kuin jumalattomille. Jos te rakastatte niitä, jotka rakastavat teitä, minkä palkan te siitä ansaitsette? Eivätkö publikaanitkintee niin? Jos te tervehditte vain ystäviänne, mitä erinomaista siinä on? Eivätkö pakanatkin tee niin? Olkaa siis täydellisiä, niin kuin teidän taivaallinen Isänne on täydellinen."
(Matteuksen evankeliumi 5: 38-48)

Vanha - vanhus ?

Ajattelin lähettää ystävälle syntymäpäivätervehdyksen, kun hän täyttää 65 vuotta. Tuumin, että toivotan hänet tervetulleeksi vanhusten joukkoon. Hyväksyn itselleni hyvin käsitteen vanhus.  Miten sitten joku toinen sen kokee? Joku haluaa peittää ikänsä kokonaan.

VANHA. Kahvi on vanhaa nopeasti.  Leipä on vanhaa jo päivän ikäisenä. Kun ihmisen täyttää kuukauden, puhutaan kuukauden vanhasta, sitten puhutaan vuosista, vähitellen juhlitaan kymmeniä vuosia. Vanha viittaa ajankuluun.

VANHUS. Vanha ihminen. Vanhus ja vanha eivät ole samoja asioita. Kaikkien hyväksymää määritelmää sille, milloin vanhuus alkaa, ei kuitenkaan ole. Ihminen on liian vanha jo 4-vuotiaana matkustamaan ilmaiseksi bussissa. Siitäkö alkaa vanhuus? Tilastollisesti meillä Suomessa vanhuksiksi luokitellaan 65 vuotta täyttäneet henkilöt, koska 65 vuotta on vanhuuseläkkeeseen oikeuttava ikä.  Määritelmä eläkeläinenkin on hyvin epäselvä. Joku on jo 17-vuotiaana eläkeläinen, kun lapsilisä loppuu. Joku joutuu jäämään eläkkeelle hyvinkin aikaisin, joku pääsee eläkkeelle. Joku sinnittelee loppuikänsä työssä esimerkiksi yrittäjänä eikä silloin halua kutsuttavan itseään vanhukseksi.

Vanhuuden määritelmä riippuu aina näkökulmasta, josta asiaa katsotaan. Muista, kun parikymppisenä tulin sanoneeksi tädilleni vanhempiani vanhuksiksi, hän ihan suuttui ja loukkaantui. Täti itse oli vanhempi kuin isäni ja alkoi olla pian eläkeiässä. Hän toimi kuten vanhempanikin vielä pitkään aktiivisesti sen jälkeenkin.

Tässä ei vanhus ole leikkimässä! Vesileikit ovat mukavia. Kiva on kokeilla, mitkä esineet pysyvät pinnalla, mitkä uppoavat. Käväisin eilen kävelylenkillä ja juttelemassa pienten äidin kanssa ja samalla hetken pientenkin kanssa.

Lunta sateli eilen, pehmeää kevyttä. Yöllä tuuli ja taas ovat koivut paljaina lumesta, vaikka tänäänkin sitä on hieman leijaillut maahan.

Sen verran on sadellut lunta, että on kolaamaan päässyt. Lunta on tullut niin vähän, että talon kivijalan reunoille ei ole suojaksi vielä riittänyt. Eikä vielä ole voinut ajella latuja lähistölle. Lumiaura kuitenkin eilen pyyhälsi lähiteillä.

Vaaleanpunainen sukka

Uudet Kerttu-mallin sukat valmistuivat eilen illalla suomalaista elokuvaa katsellessa. Pitkästä aikaa istuin TV:n ääressä neulomassa. Kertut painavat tasan 100 grammaa. Ne on neulottu seiskaveikasta jälleen kolmen ja puolen puikoilla ja 47 silmukalla noin 37 numeroiseen jalkaan. Ohje löytyy mm. täältä.

Mukavaa ulkoilua

Jäällä oli tänään paljon väkeä. Lumilinko heitteli lunta luistelu-uralta. Oli paljon hiihtäjiä, luistelijoita, kävelijöitä, yleensä ulkoilijoita. Paljon perheitä. Muutamassa saaressa ja rannalla oli kotoa asti kannettu halkoja ja sitten makkaranpaistoa nuotiolla ja kahvinnautiskelijoita. Mukavaa perheiden yhdessäoloa.
Harmaata ja kahdeksisen astetta pakkasta. Aurinko ei paistanut ja tuulikin paljon enemmän kuin eilen. Hiihtäminen oli kuitenkin mukavaa, vaikkei ollutkaan mukavaa kantaa järvelle asti suksia kainalossa. Paluukävely oli jäykkää...hiihto tuntui nivusissa.
Puista on tuuli ravistellut lumia pois. Koivujen oksat ovat jo paljaina. Ihan pikkuisen lunta satelee, hieman hiutaleitsee.
Jotkut poikaset ovat innostuneet jo ajelemaan moottorikelkalla kuntopolkuja, kun niillä ei ole vielä latuja...

Hiihtämässä vihdoin

Aivan ihanteellinen hiihtokeli. Nautinto olla vihdoin hiihtämässä. Ei tuullut juuri yhtään, noin kahdeksan astetta pakkasta. Suksi luisti hyvin. Lunta oli alle viisi senttiä jäällä, tilaa oli ja latuja ei tarvinnut, senkun vain pyyhälsi eteenpäin. Toisiakin hiihtäjiä näkyi  meidän lisäksemme siellä täällä järvellä. Järvelle mennessä vain piti kantaa kotoa asti sukset kainalossa, koska lunta on liian vähän, jotta voisi hiihtää muualla kuin jäällä tai joissakin urheilukeskuksissa valmiilla laduilla.

 Enemmän oli kuitenkin pilkkijöitä kaloja narraamassa tai kalat heitä.

Pilkkijöiden ohella järvellä oli koirien kanssa kulkijoita kuten lapsiperheitäkin ja luistelijoita. Joissakin saarissa on tulentekopaikkoja ja nille on mukava tehdä retkiä. Retkiluistelijat olivat putsanneet jäälle pitkiä uria lumesta.

Sukset ristissä ja 8

Aakkoset # 8

 Tämän haasteen tarkoitus on kuvata KIRJAIMIA eli aakkosia! 

8.VIIKON KIRJAIN ON X (+nro8)

Ladulla usein sukset menevät ristiin. Usein myös elämässä sukset voivat mennä ristiin.
ps. Kahdeksan merkkiä on suksissa sekä löytyy kahdeksainenkin ainakin, jos kuvan suurentaa.

Ilo sulle ja mulle

Olen viimepäivinä ja tänäänkin availlut kauan sitten suljettuja pahvilaatikoita monen muuton jälkeen. Aivan kuin tämän päivän Etlarissa Viivissä ja Wagnerissa. Löysin jälleen monenlaista mukavaa luettavaa: lasten askarteluja, kortteja ja kirjeitä ulkomailta, vanhoja päiväkirjoja, valokuvia, opiskelijakortteja ja monenlaista muuta mielenkiintoista. Hidasta tuo tavaroiden lajittelu ja hävittäminen. Mietin samalla, mitähän noista lapset haluaisivat itselleen. Vanhoja todistuksia, neuvolakortteja, kirjeitään?

Olimme tänään pystyttämässä seurakuntaamme tulevaa lasten lähetysnäyttelyä "Ilo sulle ja mulle". Yllättävän nopeasti se sujui. Olemmehan olleet monta kertaa aikaisemminkin vastaavanlaista hommaa tekemässä.  Näyttelyssä sitten voi ottaa syliinsä pehmoeläimistä vaikka leijonan, norsun, mustapantterin, aasin tai pandan. Erilaisia pallojakin voi kokeilla, kuten rottingista valmistettua thaimaalaista stressipalloa tai afrikkalaista muovipussipalloa.

Näyttely sopii erityisen hyvin päiväkoti-ikäisistä tokaluokkalaisiin asti, mutta antaa iloa kaikille.

Viime yö oli varsinainen pakkasyö, noin 25 astetta meilläkin. Aurinko paistoi tänäänkin. Puut ovat yllättävän lumisia. Se johtunee kosteudesta, mikä on tiivitynyt puiden oksille. Maassahan lienee lunta viitisen senttiä. Kun lueskelin vanhoja päiväkirjoja, huomasin, että myös kevättalvella 1975 ei ollut lunta tämän enempää.

Raamatun sanaa: "Näin sanoo Herra: - Pysähtykää ja katsokaa, minne olette menossa, ottakaa oppia menneistä ajoista! Valitkaa oikea tie ja kulkekaa sitä, niin löydätte rauhan. (Jeremia 6:16)

Aikamatkaa

Tällä viikolla valokuvatorstain  numero 311 haasteena on aika. Ainoana rajoitteena haasteessa on, että kuvassa ei saa näkyä kelloa, vaan aika kuvattava jollain muulla tavalla.

Ennen maalla lämmitettiin kaikki tilat puilla. Tarvittiin paljon tulitikkuja. Tulitikkuaskien kansien etiketeissä oli erilaisia keräilyaiheita, joita kerättiin. Siihen aikaan ei ollut jääkiekkoilijoita tms. keräilykohteita, joita lapset tai nuoret olisivat voineet keräillä. Etiketeissä oli etupäässä mainoksia. Tikkuetiketeillä mainostettiin monia tuotteita, hotelli- ja ravintolapalveluita, ja jopa vaaliehdokkaita.

Luonnonjalokivi

 
Makroviikoilla 131 on tarkoitus kuvata jokin kohde LÄHELTÄ!

VIIKON AIHE ON KIVI

Hiekkaruusut muodostuvat hiekan ja pohjaveden raja-alueella. Veteen liuennut rikkipitoinen kalkki tms. sitoo hiekan kiteen tapaan syntyväksi. Hiekkaruusu on muodoiltaan  usein lehtimäinen ja muodostaa kukkaa muistuttavia ryhmiä. Tämä erämaanruusu eli aavikkoruusu eli hiekkaruusu on hankittu Tunisiasta viime syksynä.

Matkalaukullinen aurinkoa ja Häähuumaa lauantaina

Aamulla leijaili lumihiutaleita postinhakureissulla. Yön aikana oli tullut lunta ehkä sentin verra. Sen verran ainakin, että pihalla näkyivät hyvin taas uudet jäniksenjäljet. Tänään on pakkanen hieman laskenut lämpömittarin mukaan. Kuitenkin viima / kosteus sai ilman tuntumaan edelleen kylmältä.

Teimme tänäänkin kävelylenkin. Tällä kerralla lähdimme jäälle asti. Vaikuttaa siltä, että jäällä voisi alkaa jo kohtapuoliin hiihtämään. Latujahan ei meilläpäin vielä pysty auraamaan lumen vähyyden vuoksi.Mies soveitteli jo valmiiksi luistimet: jos ei hiihtämään, niin ainakin luistelemaan.

Paluumatkalla katselimme varisten kokoontumislentoa. Ainakin sata varista pyöri läheisessä metsikössä.

Pitkin päivää olen silittänyt. Pyykkiä on tullut ja tullut ja olen ollut laiska silittämään niitä viime aikoina. Ei ole oikein innostanut, koska samalla pitää korjailla: ommella irronneita nappeja paitoihin ja korjata jokin ratkennut sauma. Nyt alkaa olla silitysurakka lähes valmiina.

Niinpä innostuin lueskelemaan. Olen parina viime päivänä silloin tällöin vilkaissut Heli Roihan ja Fatbardhe Hetemajn teokseen Matkalaukullinen aurinkoa, Pakomatka pohjoiseen. Tänään lueskelin sen loppuun.  Kirja kertoo Hetemajn perheestä. Kirjassa kerrotaan kosovolaisista äiti Eminestä, isä Miftarista sekä lapsista Fatlumesta, Fatbardhesta, Perparimista ja Mehmetistä, jotka joutuvat lähtemään Suomeen. Perhe on pitänyt yhtä ja pitää edelleen. Vaikka pojat jo asuvat ulkomailla, niin joka päivä he pitävät yhteyttä äitiin ja siskoihin. Isä on jo kuollut.
Fade kertoo kirjassa, miten he ovat sopeutuneet Suomeen omalla aktiivisella toiminnallaan. Kosovosta meille suomalaisille Fade haluaisi tuoda ajatuksen, että ketään ei saa jättää yksin.

Toisen kirjankin luin, sen pikapikaa yhtenä iltana: Taas Alexander McCall Smithin teoksen, jonka jälleen löysin kirjastosta. Tällä kerralla kahdennentoista suomennetun Mma Ramotswe -kirjan: Häähuumaa lauantaina (Otava 2013), jonka on suomentanut Päivi Pouttu-Delière. Näitä naisten etsivätoimisto numero yhdestä kertovia kirjoja on mukava lueskella. Ne eivät  jätä ketään kylmäksi. Niitä voi kutsua monella eri nimellä, vaikkapa huumorikirjallisuudeksi tai naiskirjallisuudeksi tai rikoskirjallisuudeksi tai salapoliisikirjallisuudeksi ja jopa jännityskirjallisuudeksi. Voisin myös kutsua vaikka viisauskirjallisuudeksi...
Häähuuma-teos kertoo Mma Makutsen hääsuunnitelmista kenkäongelmineen ja monine muine mutkineen, valehtelun helppoudesta ja valehtelun tunnustamisen vaikeudesta, autonkorjaamopojan tyttösotkuista ja karjasurmien ongelmista. 

Alexander McCall Smith on kirjoittanut myös kirjan  Precious and the Monkeys  Mma Ramotswen lapsuudesta.

Matkamessuilla

Viikko vierähti pakkasissa nopeasti. Paljon sellaista, mitä kuvittelin saavani tehdyksi, jäi kesken. Onneksi sentään torstaina kerkisin lähetyspiiriin ja Missiokauppaan. Missiokauppaan kannoin meille tarpeetonta tavaraa, jota viikolla olimme lajitelleet. Toivottavasti ne ovat tarpeellisia jollekulle. Missiokauppamme tuotto viime vuonna ylti edelliseen ennätyksen yli. Iso osa siitä tuotosta tulikin juuri kirpputorin kautta. Toki Missiokaupassamme on uusia tuotteitakin kuten sukkia ja lapasia niin lapsille kuin aikuisille. Nuo neuleet ovat suosikkiartikkeleita.

Perjantaina lähdin hurvittelemaan matkamessuille. Paljon oli katseltavaa ja tutkittavaa ja löydettävää. Tuossa kuvassa Rovaniemi tekee itseään tunnetuksi. Oli mahdollisuus pysähtyä istumaan ja askartelemaan monenlaista lapinaiheista.
Tällä kerralla pystyin välttämään tavarapaljouden. En ottanut esitteitä juuri lainkaan mistään vastaan. Sen sijaan katselin ja kuuntelin ja juttelin. Tapasin monia tuttuja ja tietysti tuntemattomia, mutta kiinnostavia.
Yksi kohtaamisista oli  Tätinä taipaleella – Erilainen vaellus Santiago de Compostelaan kirjan kirjoittajien kanssa jutteleminen. Niinpä olen sitten parina päivänä etsinyt blogeja, joissa kerrotaan caminolla vaeltamisesta. Olen pitkin talvea pohtinut lähtemistä uudelleen vaeltamaan caminolle. Nelisen vuottahan sitten vaelsin mieheni kanssa matkan Roncesvallesta Santiago de Compostelaan.

Kirkon osastolla oli hyvä levähtää kahvikupin äärellä ja tutustua samalla turistien ja ulkosuomalaisten parissa tehtävään suomenkieliseen kirkolliseen työhön. Kirkon turistityö tavoittaakin vuosittain suomalaisia lomalaisia ja kausimuuttajia niin Espanjassa, Kreikassa, Kyproksella, Thaimaassa, Virossa ja Yhdysvaltojen Floridassa. Lisäksi, matkapapit vierailevat myös Turkin ja Etelä-Amerikan kohteissa.

Kävin myös ystävän kanssa kaupungilla ostoksilla. Mikonkadulla oli pullojensoittajakin pakkasessa.

A+7

 

Tämän haasteen tarkoitus on kuvata KIRJAIMIA eli aakkosia! 

  7.VIIKON KIRJAIN ON A (+nro7) 

 A

Iltapala katettu seitsemälle.

Maizun villasukat

Postissa oli tänään pehmeä paketti. Voitin villasukat, jotka Maizu oli neulonut arvottavaksi KyJy2013 -haasteen neulojien kesken. Väri on  juuri sellainen aivan kuin ne  sukat minulle olisi suunnattu jo niitä neuloessa! Sukissa kuvio kiertää kivasti säärtä. Kiitos Maizu. Olisi mukava saada tietää tarkemmin noiden sukkien ohjeesta. 

Sukat jälleen

Tein seiskaveikasta taas yhdet sukat. Nyt neuloin miesten noin 42-43 -numeroiseen jalkaan sopivat farkunsinisestä langasta. Neuleeseen käytin 52 silmukkaa ja tein resoria koko matkan  päällisosaan. Sukat painavat 129 grammaa.

Talven taidetta

Valokuvatorstain numero 310, tämän viikon, haasteeksi on annettu  TALVEN TAIDETTA

  

Parvekkeen ikkunassa on jääkukkia.

Puut huurteisina. Katson ikkunasta juuri tästä, missä tietokoneella istuskelen, tätä maisemaa. Moni naapurikin on laittanut tulet uuniin. Pakkasta on 17 astetta, joten lämpöä tarvitaan. On hyvä, että omakotitaloissa on takat, joilla saa lämpöä - ja samalla tunnelmaakin.