Poroilua

 Lähdimme Tievatuvalta bussilla noin sadan kilometrin päähän katsomaan, miten porojen kanssa toimitaan.

 Tutustuimme Inarin Porofarmilla porojen ruokintaan, elintapoihin,

 pääsimme poroajelulle ja suorittamaan poroajokortin

ja harjoittelemaan suopunginheittoa.

 Nautimme kahvit kuksasta. Tämä kuksa oli talon isännän ikivanha. Mies ostikin minulle porofarmilla valmistetun kuksan. Kuksan käyttöönottoohjeita on monenlaisia. Jossakin neuvotaan se täyttämään viinalla ja juomaan hitaasti nautiskellen. Minulle porofarmin nuori isäntä kertoi, että se on paras täyttää kuumalla vahvalla teellä (koska olen teenjuoja) ja antaa sen olla kuksassa kymmenisen minuuttia ja heittää sitten teen pois ja huuhtaista kuksan ja sitten se on valmis käyttöön. Kuksaa ei saa koska pestä astianpesuaineella eikä laittaa astianpesukoneeseen. Jos juo maitoa kuksasta, silloin se on hyvä pestä, mutten ei kahvikuksaakaan tarvitse pestä, jos se on vain omassa käytössä.

 Porotilan emäntä joikasi. Hän kertoi, miten tuo poronnahasta tehty rumpu pitää ensin lämmittää nuotion loimussa, jotta nahka kiristyy oikeaan kireyteen eli sillä tavoin tuo rumpu viritetäään.

 Lapissa porot kulkevat myös teillä. Eniten niitä kuoleekin liikenteen vuoksi, petoeläimet tappavat niitä sitä vähemmän. Liikenne tappaa poroja viisi kertaa enemmän kuin pedot.

Tässä on neljä postimerkkiä, joita oli myynnissä Siidassa. Postimerkin lähettäjälle jää keskuskuvio itselleen. Tarrapostimerkkien muodot mukailevat tunturien muotoja. Noitarumpukuvioituun merkkiarkkiin on kuvattu mm. saamelaisen äitijumalattaren kolme tytärtä, porokylä ja laavuja. Tämä neljän merkin pienoisarkki on saanut erikoisen muotonsa 9.1.2012 Inariin avatun uuden kulttuurikeskus Sajoksen pohjapiirroksesta. Kulttuurikeskuksen arkkitehtikilpailun tavoitteena oli saada aikaan arkkitehtonisesti korkeatasoinen rakennus, joka ilmentää saamelaista kulttuuria. Ohjenuoraksi annettiin saamelainen käsityö ja siihen liittyvä ideologia. Nimi Sajos on inarinsaamea ja tarkoittaa vanhaa asentopaikkaa ja tukikohtaa.

Sajoksen, Inarin taajamaan Juutuanjoen rannalle olevan keskuksen suojissa saamelaiskäräjien ohella on kulttuurin ja tutkimuksen toimintoja. Sajos on saamelaisten parlamenttitalo, mutta se on myös elokuva- ja musiikkikeskus sekä koulutuksen ja tieteen keskus. Tiloissa on myös Suomesta puuttunut saamelaisarkisto. 

Viearilimme Siidassa. Siida-sana on pohjoissaamea ja se tarkoittaa lapinkylää tai porokylää,
sekä elinpiiriä sen sisällä. Siida on keskeinen kohtaamispaikka Inarissa, Suomen saamelaisalueen keskuksessa. Siida on ikkuna saamelaiseen kulttuuriin ja Pohjois-Lapin monimuotoiseen luontoon.

Siidassa voi tutustua ympäri vuoden useisiin kulttuuri-, taide- ja luontoaiheisiin vaihtuviin näyttelyihin. Siellä järjestetään näyttelyiden lisäksi kulttuuri- ja luontotapahtumia sekä seminaareja.