Matkan jälkeen eilen alkoi paluu arkeen. Hiihtovaatteet pyykkiin ja sukset säilöön. Mehiläisten kunnon tarkistus. Valmistautumista rippikouluun: Aamupäivällä materiaalin hakemista, päivä oppituntien valmistamista ja illansuussa tunnit.
Tutustuin uuteen rippikouluryhmääni ja pidin heille ensimmäiset tunnit seurakuntatalon nuortentilassa. Mukavia nuoria.
Matkan aikana olivat ennen lähtöä sisälle tuodut vaahteranoksat alkaneet kukkia.
Mies haki kellarista verenpisarat valoon ja lämpöön. Kukkia oli jo niihinkin tullut.
Tänään tein taas ajelun lähiseurakuntaan muistotilaisuuteen. Osanottajat kertoivat muistotilaisuuden olleen vainajan oloisen. Mukana oli taas paljon tuttuja seurakuntalaisia. Niinpä sain bongatuksi myös sunnuntain jumalanpalvelukseen tekstinlukijan muistotilaisuusväestä.
Mies pääsi sillä aikaa normaaliin keskiviikon jumppaan, josta jäin taas paitsi.
"Älkää olko mistään huolissanne,
vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette,
rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon.
Silloin Jumalan rauha, joka ylittää
kaiken ymmärryksen, varjelee teidän sydämenne
ja ajatuksenne, niin että pysytte
Kristuksessa Jeesuksessa." (Filippiläiskirje 4:6-7)
"Älkää olko mistään huolissanne,
vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette,
rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon.
Silloin Jumalan rauha, joka ylittää
kaiken ymmärryksen, varjelee teidän sydämenne
ja ajatuksenne, niin että pysytte
Kristuksessa Jeesuksessa." (Filippiläiskirje 4:6-7)
Ihanaa vaaleanvihreää :))
VastaaPoistaIhanaa vaaleanvihreää :))
VastaaPoista