15.7.2012

Kelloja puutarhassa


Ukonkellolla on valkoiset kellomaiset kukat pitkässä, lehtevässä latvatertussa. Sillä on korkea ja pysty kasvutapa. Ukonkello lisääntyy siemenistä kylvämällä heti siementen kypsymisen jälkeen. Sopivalla paikalla se kylväytyy itse. Myös pistokkaista sirtä voi yrittää lisäännyttää.
Vuohenkellon tuntee liilansinisistä kellomaisista kukista, jotka ovat pitkässä toispuoleisessa latvatertussa. Tämä vanha koristekasvi on alun perin tuotu Ruotsista Suomeen ravintokasviksi. Sen juuristoon muodostuvat mukulat ovat syötäviä. Se on myös paha rikkakasvi levitessään siemenien ja juurakkonsa ansiosta ympäristöönsä.
Voimakkaasti tuoksuvat jasmikkeiden kellanvalkoiset kukat avautuvat heinäkuussa. Jasmikkeiden tuoksu kantautuu kauas. Meillä se seistä jököttää korkeana marjaomenapensaan vieressä. Vanhasta pensaasta poistetaan vuosittain vanhimpia, huonosti kukkivia oksia.

Messussa tänään oli monenlaista joukkoa: oli rippikoululaisia, kesävieraita ja eilisen siunauksen osanottajia muiden kirkkovieraiden lisäksi. Saarnaa yritin valmistella niin, että sitä voisi jotenkin seurata monelta näkökohdalta. Saarnatekstinä oli kultainen sääntö Luukkaan mukaan: " Niin kuin te tahdotte ihmisten tekevän teille, niin tehkää te heille."

...Risti osoittaa meille kristityille elämisen mallin - suurinta on uhrautua muiden edestä. Jeesuksen ristin pystypuu muistuttaa siitä, että suunta on ylhäältä alas. Jumala on tullut ihmiseksi. Jumalan rakkaus koskettaa inhimillistä. Poikkipuu muistuttaa suhteestamme toisiin ihmisiin. Puiden leikkauspinnassa on läsnä toivo. Kun katsomme ristiä, katsomme Kristusta...

 Raamatun sana tänään: "Rakastakaa vihamiehiänne, tehkää hyvää niille, jotka teitä vihaavat. Siunatkaa niitä, jotka teitä kiroavat, rukoilkaa niiden puolesta, jotka parjaavat teitä." (Luukas 6:27-28)

2 kommenttia:

  1. Kuulin myös jostain (TV-ohjelmasta?) tuosta vuohenkellon juurien syötävyydestä, niin pitihän sitä maistaa, kun jokin kesä sitten raivasin sen pois perennapenkistä. Maistui palsternakalta. Mutta enhän minä sitä saanut raivatuksi, edelleen joutuu nyppimään alkuja, etteivät uudestaan valtaa koko penkkiä ja tukahduta särkynyttä sydäntäni.

    VastaaPoista
  2. En ole uskaltanut noita juuria kuinkaan maistaa...

    VastaaPoista