28.1.2013

Parempi myöhään kuin ei milloinkaan

 
Kävimme taas tänään hiihtämässä. Matkan varrella oli koululaisiakin hiihtolenkillään. Mies lähti ennen minua liikkeelle ja otti vahingossa minun sukseni. No, tulihan hän sitten minua myöhemmin lähtenyttä lopulta vastaan ja niin vaihdoimme sukset ja sain loppulenkkini hiihtää omilla suksilla.
 
Illansuussa kävimme pienen hienon miehen ja pikkusiskon luona. Olipa mukava tavata pitkästä aikaa puolin ja toisin, kun flunssa-aikana en voinutkaan vierailla. Pikkusiskon synttäreillä olimme siis vasta nyt, vaikka pari viikkoa oli oikeista syntymäpäivistä. Kyllä pappa pääsi touhuamaan merirosvojenkin kera ja minä sain pelata useamman muistipelin. Pikkusisko tuntuu päihittävän meidät aikuiset tuossa pelissä, vaikka ikää on vasta juuri nuo kolme vuotta...

Leivoin päivällä mustikkaleipää leipäkoneella ja nyt illalla on tulossa nokkossämpylöitä ja pieniä omenapiirakoita ja pizzaakin rotinoiksi.

Sana tälle päivälle: "Yhä runsaampana tulkoon osaksenne armo ja rauha, jonka Jumalan ja meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tunteminen antaa." (2. Pietarin kirje 1:2)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti