Veteraanihiihtoa

Meidän elämämme pyörii tällä hetkellä hiihdon parissa, koska viikon kuluttua on Finlandia-hiihto ja pitäisi saada kilometrejä alle reippaasti.  Onneksi tuo ajettu latu kulkee aivan kotimme läheltä. 

 

Eilenkin olimme urheiluseuramme veteraaneiden kera hiihtämässä ja laavulla nauttimassa makkaraa ja mehua. Meitä oli paikalla lähes kolmekymmentä.

 

 Toki samalla sitten kannoimme  porukalla halkoja vajaan kiitokseksi mukavasta paikasta.

 

Eilisaamuna olin parilla koululla pitämässä päivänavauksia. Oli vain hieman vaikea yhtälö pitää paastonajan alkamisesta näin ystävänpäivänä, mutta kyllä ne sitten yhteenkin mallasivat… Tänä keväänä minulla on taas aika usein päivänavauksia täällä kotiseurakunnan alueen kouluissa.  Ihan mukavaa!

Toissapäivänä oli tuhkakeskiviikko. Se on siis kirkkovuodessa laskiaissunnuntaita seuraava keskiviikko, joka samalla lopettaa paastoa edeltävän karnevaali- tai laskiaisajan. Paastonaika jatkuu nyt  pääsiäislauantaihin. Tuhkakeskiviikon ja pääsiäislauantain väliin jää, nämä päivät mukaan luettuina, 46 päivää, mutta paastopäivien lukumääräksi tulee 40, koska paastonajan sunnuntait ja palmusunnuntai eivät ole paastopäiviä.

Tuhkakeskiviikko on saanut nimensä lännen kirkossa 1000-luvulla alkaneesta tavasta sirotella paastonajan aluksi ylleen tuhkaa katumuksen ja parannuksen merkiksi. Tämä vanha perinne elää tänäkin päivänä tuhkakeskiviikon jumalanpalveluksessa, jossa pappi piirtää seurakuntalaisten otsaan tuhkalla ristin katumuksen merkiksi. Ristin maalaamisessa käytettävä tuhkaseos valmistetaan uunista saadusta tuhkasta, öljystä tai vedestä. Tuhkaahan käytettiin entisaikaan myös pyykinpesussa ja siitä tehtiin muun muassa saippuaa. Siksi tuhkaa voidaan pitää myös puhdistautumisen vertauskuvana.

Tänään on taas ollut hiihtopäivä ja mustikkapiirakkapäiväkin: Leivoin lapsenlapselle hänen pyynnöstään mustikkapiirakan, kun olemme menossa kyläilemään.