Mullanvaihto. Vanha kaktus - joulukaktus lienee - kaipasi mullanvaihtoa. Tämä on ollut minulla vuodesta 1997 äitini kuoleman jälkeen. Sinä aikana sille ei ole tehty muuta kuin joskus kasteltu. Juuria se oli tehnyt astiansa täyteen eikä siitä irti lähtenyt. Niinpä naputtelin kukkapurkin rikki vasaralla ja kaivelin isompia kiviä ja huonompia juuria pois ja laitoin sen uuteen kukka-astiaan märkään hiekkaan ja altakastelumultaan.
Vaikka tuo kaktus oli viime kesänäkin pihalla, niin se ei kukkinut enää tänä vuonna. Nyt ehkä on toivoa... pitänee ottaa siitä oksia ja laittaa niitä multaan kasvamaan.
Ikää sillä lienee todella paljon. Muistan sen olleen lapsuuden kodissani aina samalla paikalla viileässä huoneessa.
Siivousta tänäänkin: jääkaappikin tuli vaihteeksi tyhjennettyä ja pestyä. Talvivaatteita olemme alkaneet myös laittaa pesuun ja tuuletukseen, jotta ne saa säilöön. Nykyään ei vain löydy enää vanhoja koimyrkkyjä, vaan seetripuuta ja seetriöljyä on tullut Noita-koimyrkyn tilalle. Myös tiivis muovipussi pitää koit loitolla puhtaista vaatteista.
Viime viikko meni hujauksessa: Maanantaina oli lähetystyön vapaaehtoisten virkistys- ja koulutuspäivä. Tiistaina olimme mökillä puuhommissa. Keskiviikkona kävin muistiluennolla, jossa muistiluotsi kertoi muistisairauksien kehittymisestä sekä siitä, miten aivoja voi aktivoida. Kuulijat saivat myös muistin käyttö- ja huolto-ohje -vihkosen.
Torstai humahti tyhjentäessämme Lähetysseuralle testamentattua asuntoa. Loppuviikolla valmistelin sunnuntain töitä. Neulomiset jäivät vähiin...
Minulla on myös vanha kaktus, joka tosin teki näin keväällä nunput, mutta karisti ne pois. Oisko sillekin mullanvaihto hyväksi. Mutta upein vanha kasvi on varmaan 50-60-vuotias tuonenkielo. Olisiko Suomen suurin? (heh)
VastaaPoistaOtapa kuva siitä ja laita blogiisi. Olisi kiva nähdä se.
VastaaPoista