Puolenpäivän tienoissa tulivat lapsenlapset isänsä kanssa mökille. Pojilla oli mukavaa puuhaa. Vanhempi kyseli heti tultuaan, että mummo, leivotko mustikkapiirakan, jos me poimimme siihen mustikat. Ja tottakai lupasin (olisin sen muutenkin leiponut). Lounaan jälkeen paistoin sitten mustikkapiirakan, joka syötiin alta aikayksikön ja tuli uusi pyyntö: teetkö toisen? Ja toki lupasin ja leivoinkin.
Illalla valmistelin vielä tämänpäiväistä messua ja rippikoululaisten juhlaa. Työseurakunnassa juhlivat tänään vuonna 1963 rippikoulunsa käyneet. Oli monta tuttua vuosien takaa. Joitakin he eivät olleet tavannut lähes viiteenkymmeneen vuoteen, koska koulujen jälkeen hajaannuttiin eri puolille niin opiskelemaan kuin töihinkin. Joukossa oli muutama ulkomailla asunutkin, jotka olivat tulleet kotipaikkakunnallaan käymään.
Tämän pyhän kirkollisena aiheena on rakkauden laki. Teksteissä puhutaan lähimmäisenrakkauden ihanteista.
Jeesus saarnasi rakkaudesta, uhrautuvasta rakkaudesta ja vieläpä vihollisrakkaudesta. Tänään puheena oli viides käsky: Älä tapa. Jeesus tulkitsee tämän käskyn rikkomisen tekojen lisäksi, sanoja ja ajatuksia koskevaksi. Tätä käskyä ei riko ainoastaan se, joka tekee pahaa, vaan myös se, joka ei tee lähimmäiselleen hyvää.
"Ei täytä meistä yksikään lain pyhää vaatimusta.
Ei kukaan pysty välttämään sen uhkaa, rangaistusta.
Sen tähden hyvä Jumala soi meille rakkaan Poikansa
vanhurskaudeksemme." (virsi 262:3)
Rippikoululaisten juhlassa messun jälkeen saimme olla mukana niin pappi kuin kanttorikin. Oli mukava juhla. Oli mielenkiintoista kuunnella, mitä kullekin oli tapahtunut vuosien mittaan. Silloin 50 vuotta sitten rippikoululaisille oli annettu muistolauseeksi silloisen virren 171 kuudes säkeistö. Nykyisessä virsikirjassa tuo on 310: 6. Ei kukaan pysty välttämään sen uhkaa, rangaistusta.
Sen tähden hyvä Jumala soi meille rakkaan Poikansa
vanhurskaudeksemme." (virsi 262:3)
"Kun me heikkoina Herralle huokaamme vaan, Pyhä Henkensä auttaa jo meitä.
Uni meitä kun pyrkivi ahdistamaan, meitä Herra ei nukkumaan heitä.
Kun me uuvumme niin,ettei rukouksiin eikä valvomiseen ole voimaa,
hän on puolustaja, esirukoilija eikä heikkoja, huonoja soimaa."
Juhlia oli hienosti valmistellut toimikunta, jonka primus motor oli myös itse tehnyt lihapullat ja monet muut aterialla tarjottavat. Uusi tuttavuus oli minulle hänen valmistamansa mustikkasinappi.Uni meitä kun pyrkivi ahdistamaan, meitä Herra ei nukkumaan heitä.
Kun me uuvumme niin,ettei rukouksiin eikä valvomiseen ole voimaa,
hän on puolustaja, esirukoilija eikä heikkoja, huonoja soimaa."
Mekin olimme piispan toimittamassa messussa sunnuntaina. Päivän evankeliumi alkoi suorastaan hymyilyttämään, kun siinä sanottiin, että jokainen joka sanoo veljelleen "sinä hölmö", on ansainnut ankarimman rangaistuksen. Meillä nimittäin isompi poika meni töhertämään viikkoa aiemmin koulun seinään, ja kirjoitti pikkuveljestään "S... on aasi". Ja hän sai siitä teostaan kyllä ainakin hänen mittapuullaan todella ankaran rangaistuksen. ;)
VastaaPoistaMun entinen opettajani kertoi, että hänellä on aikanaan ollut tuo 310 konfirmaatiovirtenä, on varmaan ollut siihen aikaan yleistä.