Yllätyshäät

Tänään oli vaihteeksi työpäivä. Ensin olin messussa. Tämän sunnuntain aiheena oli totuus ja harha. Sunnuntain aihe onkin erittäin ajankohtainen. Päivän tekstien kautta pohditaan sitä miten kristitty joutuu elämässään kamppailemaan erottaakseen totuuden valheesta ja oikean väärästä. Jumalan tuntemista ja hänen tahtoa kysellään, jotta ne ohjaisivat totuuden tielle. Jumalan nimissä puhutaan ja tehdään paljon mikä ei ole Hänen tahtonsa mukaista.

"Totuuden Henki, johda sinä meitä etsiessämme valkeuden teitä. 

Työtämme ohjaa, meitä älä heitä, tietomme siunaa."

(Virsi 484:1)

Kirkossa olivat rippikoululaiset mukana avustamassa monissa tehtävissä kuten tekstinlukijoina, kolehdinkantajina, esirukoilijoina ja koko rippikoululaisjoukko lauloikin yhdessä. Tämä ryhmä oli reipas ja käyttäytyi tosi fiksusti koko joukko. Oli mukavaa jutella joidenkin kanssa ja mukavaa, kun voi antaa hyvää palautetta.

 

Joku rippikoululaisista totesi, että onpa erikoista syödä kirkossa eväitä. Välipalatauon  jälkeen heillä jatkui vielä leiripäivä konfirmaatioharjoituksineen.

Tänään oli kirkossa myös avioliittoon vihkiminen ja kaste peräperää. Olen saanut tehdä tällaisia toimituksia useita viime aikoina. Monet eivät haluakaan suuria häitä hankaline ja aikaavievine valmisteluineen ja kalliine juhlineen. Tämä tapa on ollut monelle mukava: on kutsuttu vieraat vain ristiäisiin ja sitten yllätyksenä kastejuhlassa onkin ollut aluksi vihkiminen. Yhdellä kertaa on ollut mahdollisuus hoitaa molemmat juhlat. Usein näitä tällaisia yhteistoimituksia on ollut kotona tai joissakin seurakunnan tiloissa, mutta tänään olimme ihan kirkossa.

Illalla taas pelasimme lentopalloa - tällä kerralla osittain sateessa. Pahimman vesiryöpyn aikana olimme suojassa, mutta sateen hetkeksi lakattua palasimme pelaamaan hieman lätäkköisellekin pelikentälle. Eipä tuo kovin paljon haitannut. Tosin pallo oli märkä ja sen lentoradat hieman erilaiset kuin tavallisesti.