Valokuvatorstai # 301: Kääntöpiste

Tämän viikon haasteena valokuvatorstaissa on kääntöpiste.

Elämässämme saattaa olla erilaisia kääntöpisteitä jolloin matkamme kulku saattaa muuttua, tai sitten se on jokin arkinen, ajankohtaan liittyvä asia, veneet nostetaan talvea varten suojaan, käydään mökillä viimeisen kerran, kotiin tulee uusi perheenjäsen, lapsi tai se voi olla kissa tai koirakin, muutetaan yhteen tai erotaan.

Juuri päättyi kesäaika. Siirsimme kellot tuntia taaksepäin juhannusta kohti ja palasimme normaaliin aikaan. Suomessa kesäaikaan siirrytään maaliskuun viimeisenä sunnuntaiaamuna, jolloin kelloja siirretään kello kolmesta kello neljään, ja normaaliaikaan lokakuun viimeisenä sunnuntaiaamuna, jolloin kellot siirretään vastaavasti kello neljästä kello kolmeen.

 

 Kirkolliset toimitukset ovat osa elämän taitekohtia. Kirkollisia toimituksia ovat mm. kaste ja hautaansiunaaminen. Kasteen kautta tullaan Jumalan lapseksi seurakunnan jäseneksi: "...kastan sinut Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen."

Kun elämä loppuu, useimmat siunataan viimeiselle matkalleen: "Maasta sinä olet tullut, maaksi pitää sinun jälleen tulla, Jeesus Kristus Vapahtajamme herättää sinut viimeisenä päivänä."
Mahdollisen puolison elämä muuttui totaalisesti: leski; lapsista tuli orpoja vanhemman kuoleman jälkeen.

Makrotex #119: Ruskea

 

Viikon aihe on RUSKEA.

Aurinkohilloa ja

Palsternakka, piparjuuri, lanttu, kyssäkaali ja selleri. Niitä on tänään nostettu maasta ja säilötty kellariin. Pienet on jo kuorittu ja laitettu osa kuivumaan, osa hienonnettu valmiiksi soppaa varten. Koko huusholli tuoksuu piparjuurelle... Piparjuuri on sukua sinapille ja kaaleille. Sen juurta käytetään mausteena. Piparjuurta on nyt laitettu kuorittuna pakastimeen ja siitä raastetaan sitten jäisenä aina tarvittava määrä.

Tein aamupäivällä kurpitsahilloa.Vähän yli kolme kilon kurpitsan pehmeän keskustan ja kuoret otin pois, monitoimikoneella raastoin muun osan ja laitoin  kattilaan ja lisäsin pari desiä vettä ja desin sitruunamehua. Keittelin ja soseutin sauvasekoittimella. Siis yritin soseuttaa sillä, mutta sauvasekoitin oli tullut tiensä päähän ja lopetti  hommansa. Keittelin sitten hieman pitempään ja lisäsin kattilaan  alle kilon sokeria, keittelin taas parikymmentä minuuttia ja lisäsin pieneen määrään sokeria sekoitetun puoli pussillista punaista Melatinia. Lopuksi lisäsin kolme teelusikallista vaniljasokeria. Tuli jämäkkää hilloa, kauniin keltaista aurinkohilloa, kuten lapsille olemme sanoneet. Kurpisahillohan ei kelpaa, mutta aurinkohillo on hyvää!

Niinpä iltapäivällä jouduin lähtemään kaupunkiin sauvasekoittimenkin hankintaan. Nyt taas pääsee sauvasekoittimella soseuttamaan tarvittavat! Toki samalla reissulla oli paljon muitakin asioita hoidettavana kuten kirjoittimen kasetin täyttö. Onneksi saa vanhaan kasettiin täytettä, koska uudet kasetit ovat tosi kalliita. Nyt pääsee taas tulostamaan myös huomista varten.

Nyt illalla olen leiponut porkkanasämpylöitä ja porkkanaleipää ja mustikkapiirakkaa, jotta on huomiseksikin jotain evääksi.

Ryppysukat

 KyJy numero 7: Ryppysukat

Nämä ryppysukat on neulottu italialaisesta Mondialin Ciao-langasta (75 % merinovillaa, 25 % polyamidia, 100 grammaa = 420 metriä). Sukat, kokoa 38,  painavat 59 grammaa.
Neuleessa oli 16 silmukkaa puikollaan. Ensin neuloin resoria viisi kerrosta, sitten aloitin ryppykuvion, jossa oli 8 silmukkaa. Ensimmäisellä kerroksella 7 nurin 1 oikein, koko kerros toistaen. Toisella 6 nurin 2 oikein jne. väheni, kunnes koko kerros oikeaa ja vielä toinenkin. Sitten alkoi taas 7 oikein, 1 nurin, 6 oikein 2 nurin jne väheni kerros kerrokselta oikeat silmukat ja taas kaksi kerrosta nurin ja sama uudelleen 7 nurin 1 oikein...
Muutama kuviomalli (tässä vain 11 senttiä...) ja sen jälkeen 10 kerrosta resoria. Ensimmäisellä resorikerroksella kaksi ensimmäistä ja kaksi keskimmäistä silmukkaa yhteen, joten puikollaan oli sitten 14 silmukkaa loppuneulonnan ajan. Vahvistettu kantapää ja päällyspuoli resoria kaksi oikein, kaksi nurin.

KyJy2013:

1. Kerttu-sukat aloitettu 21.6. valmiit 30.9.
2. Olga-sukat aloitettu 22.6. valmiit 3.7.
3. Pitsisukat aloitettu 24.6. 

4. Pitsireunasukat aloitettu 27.6. 

5. Valepalmikkosukat aloitettu 4.7.

6. Kohoneulesukat aloitettu 5.7. valmiit 16.9.

7. Ryppysukat aloitettu 7.7.valmiit 28.10.

8. Meeri-sukat aloitettu 8.7. valmiit 25.7.

9. Raitasukat aloitettu 9.7.

10. Talvikki-sukat aloitettu 9.7. valmiit 31.8.

11. Junasukat aikuiselle aloitettu 10.7.valmiit 9.9.

12. Kierrevarsisukat miehelle aloitettu 13.7. valmiit 21.7.

13. Valepalmikkosukat aloitettu 17.7. valmiit 21.7.

14. Resorisukat aloitettu 18.7. valmiit 4.8.

15. Junasukat Fabelista aloitettu  23.7. valmiit 6.9. + toiset junasukat

16. Junasukat  Sisusta aloitettu 26.7. valmiit 12.10. + lapsen lapaset

17. Junasukat kirjavasta Fabelista aloitettu 26.7. valmiit 25.9. + toiset junasukat

18. Jämälankasukat aloitttu 26.7.

19. Pitsipalmikkosukat harmaat aloitettu 26.7. valmiit 19.10.

20. Olga-sukat aloitettu 26.7.

Anteeksi, Joosef

Olimme isovanhemmille ja lapsenlapsille ( ja kaikille) suunnatussa messussa tänään yhdessä kohta neljävuotiaan pikkusiskon kanssa. Mukulamessun aiheena oli Anteeksi, Joosef.

 

Saarnanäytelmä kertoi Joosefin tarinan (1. Moos. 50: 15-21) ja siinä korostui erityisesti anteeksianto. Tämän sunnuntain sisältönä onkin anteeksiantamus ja siitä avautuva keskinäinen rakkaus. Koko elämämme perustuu anteeksiantoon, jonka saamme Kristuksen ristinkuoleman ansiosta. Se velvoittaa myös meidät kohtaamaan lähimmäisemme ystävällisesti, lempeästi ja anteeksiantavasti.

 Kirkossa oli katseltavana Joosef veljineen nukkeina. Oli myös kolme tossua, joihin sai laittaa sydämiä. Mummon, papan ja lapsenlapsen tossut... ja reipasta musiikkia.

"Minulla on kirja, rakkaampi kuin mikään muu. 

Kun luen sitä, moni ihme hiljaa avautuu.

Se kirja kertoo hyvyydestä suuren Jumalan.

Se näyttää, kuinka valo loistaa yllä maailman.

Nyt kaikkialle maailmaan se kirja ilon tuo.

se ihmisiä johtaa hyvän Vapahtajan luo. Nyt luo.
Minulla on kirja, Raamattu on nimi sen.
Se kertoo, että yksinään ei ole ihminen.
Kun peloissani olen, Raamatusta avun saan.
Niin ilossa kuin surussa voin luottaa Jumalaan.
Nyt kaikkialle..."

Yhdessä laulettavat laulut ja virret olivat näytöllä kirkossa.

Messun jälkeen veimme pikkuisen kotiinsa ja olimme siellä kirkkokahveillakin. Sain myös apua pitkien housujen lyhennykseen. Illansuussa olimme tietysti taas pelaamassa lentopalloa hiki päässä, kuten aina sunnuntaisin... Hyvää tekee tuo parituntinen liikunta!

Uutta

Tällä viikolla käväisin pääkaupungissa etsimässä itselleni työvaatteita. Olin sovittamassa uutta virkapukua, Valonsädettä. Siihen on mahdollista ottaa erilaisia osia mieltymyksen mukaan. Pitkä tai lyhyt jakku, pitkät housut, leveät tai kapeat tai hame lyhyt, lyhyempi tai aivan pitkä oli valittavana. Sovittelin erilaisia yhdistelmiä. Ja jopa samalla matkalla sain mieleiseni hankituksi. Onpahan sitten loppuiäksi työvaate entisen Vuokon sijaan. Eihän tuota koko virka-asua pidetä joka päivä. Normaalistihan on vain pantapaita tavallisen vaatetuksen kanssa arkena. Niinpä ostin myös uudenlaisen papin virkapuvun mustan pitkähihaisen bambutrikoopaidan arkikäyttöön.

Mökille lähdimme tarkistamaan, onko siellä kaikki kunnossa talven tulla. No, vieläkään emme venettä kääntäneet. Kippasimme veneestä vain vedet pois. Vettä olikin satanut parissa viikossa veneen täyteen.
Haravointipäivä mökilläkin. Ja haravoitavaa kyllä  jäi vielä toiseksikin (tai kolmanneksikin) kerraksi, koska vielä oli joissakin koivuissa lehtiä emmekä kerinneet koko aluetta muutenkaan käsitellä.
Hiiret tai metsämyyrät olivat kaikki annostellut rotanmyrkyt käyneet hakemassa. Lossaankin oli yksi kerinnyt taas aterialle. Vaan miten saisi hävitettyä vesimyyrät? Ne olivat kaivaneet kolojaan lisää eri puolille tonttia...

Haravoidessa löysin yllättäen ruohikosta kukkivan orvokin. Jostakin sen siemen oli eksynyt sireenipensaiden juurelle ja sinne se oli sitten kasvanut kesän mittaan.

Tottakai lähdin vielä suppilovahveroita etsiskelemään. Löysin näet aivan hyviä mökin pihasta ja niin metsäretki alkoi kiinnostaa. Ja löytyihän noita suppiksia ja muutama pienen pieni kantarellikin. Eivät suppikset olleet pakkasenpuremia eivätkä kovin isoja, mutta aivan hyviä vielä. Alkoi vain tulla hämärää, joten poiminta täytyi jättää kesken - suppiksia olisi kyllä löytynyt lisää.

Numerokuvat # 52: Kolmas

          Viikon numero on kolmonen.            

Voitettu kolmas sija. (Kakkosija on usein hävitty.)

Valokuvatorstai # 300: Hengenvaarako?

Tämän viikon valokuvatorstain haaste on SANAT.

 Tähän tolppaan ei liene syytä jokaisen kiipeillä!

Tätä tarjoan...vaikka sitä sitoutumista taidetaan pelätä.

Makrotex 118: Kolme

Makrotexin viikon aihe on KOLME

 Kolme kruunua on Ruotsin herardinen kansallissymboli.

Tässä pienen hienon miehen piirroksessa on kuvattuna pappilan pappa ja mummo ja piirtäjä itse.

Junasukatkin jälleen

Eilen pistäydyin kurkistamassa pientä hienoa miestä ja pikkusisarta. Sain lukea monta kirjaa ja seurata värittämistä ja piirustamista. Mukaan sain papalle terveisinä tuon ylläolevan selostuksineen, jossa oli kuvattuna pappilan pappa ja mummo ja pieni hieno mies. Pikkusiskokin aikoo tulla meille silloin, kun isoveli on eskarissa, jotta saa olla yksin kyläilemässä.

 Nämä junasukat valmistuivat tänään sinisestä Nallesta. Painoa niillä on 43 grammaa.

Eilen tein annoksen kurpitsasalaattia ja tänään toisen. Toisessa annoksessa puolikas kurpitsa oli suikaleina. Suikaleet tein monitoimikoneen raastimella. Toiseen paloittelin kuutioiksi toisen puolikkaan kurpitsaa. Molemmissa on pohjana valmis säilöntäseos, johon laitoin lisäksi reilusti tilliä ja muutaman neilikan. Onpahan taas monen monta purkkia valmista ruokaa.

Keitin myös painekattilallisen pikkuisia jämäporkkanoita, jotka kuorin kuumina ja hienonsin ja pakastin sitten soseen pienehköihin rasioihin. On se vaan kumma, miten tuo iso painekattilallinen tuottaa vain kuorittuna puolitoista litraa sosetta ja aika paljon jätettä...

"Pois ihmispelko heitä ja pelkää Jumalaa.
Ken kulkee Herran teitä, häneltä avun saa.
Maailman nytkin voittaa vain usko Kristukseen,
hän antaa armon koittaa, tuo rauhan kansalleen."

(Virsi 176:2)

Pitsipalmikkosukat ja junasukat

Kyjy numero 16 valmistui reissussa ja sen pariksi lapaset.
Junasukat ovat Sisu-langasta ja painavat 35 grammaa. Sisu on SandnesGarnin superwash lankaa, 80 % villaa ja 20 % nailonia. Nämä on neulottu kolmosen puikoilla ja 40 silmukalla.
Lapaset ovat Nalle Taikaa ja painavat 38 grammaa. Lapasissa on myös 40 silmukkaa. Suuosassa neljä kerrosta nurjaa, neljä oikeaa, neljä nurjaa, neljä oikeaa ja neljä nurjaa ennen normaalia resoria kaksi oikein, kaksi nurin, jota noin 11 senttiä. Sitten kavensin yhden silmukan joka puikolta ja neuloin kerroksen ja tein peukalolevennykset 5 kertaa. Peukalossa 18 silmukkaa.

Kyjy numero 19 eli Pitsipalmikkosukat valmistuivat myös vielä reissussa. Ne näyttävät miltei samoilta kuin valepalmikkosukat, mutta ne on neulottu palmikon tavoin grafiitinharmaasta Nallesta. Neuleessa on 60 silmukkaa, 15 puikollaan. Viidellä jaollinen kuvio: Kolme oikein, kaksi nurin kolme kerrosta. Sitten varsinainen kuviokerros, jonka jälkeen taas kolme kerrosta kolme oikein, kaksi nurin. Kuviokerroksella  vasemmalta puikolta siirretään neulomatta kolme silmukkaa oikealle puikolle. Reunimmainen vedetään kahden muun yli, jotka siirretään sitten takaisin vasemmalle puikolle. Neulotaan yksi oikein, langankierto ja toinen oikein. Jälleen kaksi nurin (nurjat silmukat ovat koko neuleen samassa kohdassa) ja toistetaan kolme silmukkaa oikealle puikolle...

Kantapää on tavallinen vahvistettu kantapää. Sitten kavensin niin paljon, että pohjaan jäi 12 silmukkaa. Näin sukasta ei tule löpsöä, kun päällisessä kuvio jatkui kärkikavennuksiin asti. Kymmenen kuviota on varressa, 12 terässä noin 38 numeron jalkaan. Valmiit pitsipalmikkosukat painavat 79 grammaa.

KyJy2013:

1. Kerttu-sukat aloitettu 21.6. valmiit 30.9.
2. Olga-sukat aloitettu 22.6. valmiit 3.7.
3. Pitsisukat aloitettu 24.6. 

4. Pitsireunasukat aloitettu 27.6. 

5. Valepalmikkosukat aloitettu 4.7.

6. Kohoneulesukat aloitettu 5.7. valmiit 16.9.

7. Ryppysukat aloitettu 7.7.

8. Meeri-sukat aloitettu 8.7. valmiit 25.7.

9. Raitasukat aloitettu 9.7.

10. Talvikki-sukat aloitettu 9.7. valmiit 31.8.

11. Junasukat aikuiselle aloitettu 10.7.valmiit 9.9.

12. Kierrevarsisukat miehelle aloitettu 13.7. valmiit 21.7.

13. Valepalmikkosukat aloitettu 17.7. valmiit 21.7.

14. Resorisukat aloitettu 18.7. valmiit 4.8.

15. Junasukat Fabelista aloitettu  23.7. valmiit 6.9. + toiset junasukat

16. Junasukat  Sisusta aloitettu 26.7. valmiit 12.10. + lapsen lapaset

17. Junasukat kirjavasta Fabelista aloitettu 26.7. valmiit 25.9. + toiset junasukat

18. Jämälankasukat aloitttu 26.7.

19. Pitsipalmikkosukat harmaat aloitettu 26.7. valmiit 19.10.

20. Olga-sukat aloitettu 26.7.

Valokuvatorstai 299: Valo

Syksyn pimeyteen sopivana valokuvatorstain aiheena on kuvata jotain sanasta VALO.

 

 Hotellihuoneen lamppu luo tunnelmavaloa.

 Varavalo kylpyhuoneessa.

Valot moottoritiellä  palatessa kotiin reissusta viime yönä. Luntakin oli jo satanut maahan.

Makrotex 117: Keltainen

Makrotexin viikon aihe on KELTAINEN

  

Joka puolella Tunisiassa  oli hienosti eri värein maalattuja ja koristeltuja ovia ja portteja, joiden kautta kuljetaan sisään perheen/suvun yksityiselle alueelle.

Kylläpä varsinainen sarja tulisi niistä ovista, joita kuvasin!

 Soussen medinan vieressä keltaista kaupiteltavaa.

Neljänneksi pyhin

Lämmintä yli 30 astetta. Ei kuitenkaan mikään kovin hiostava päivä. 

Moskeijaan ei pääse tutustumaan kuin säädyllisesti vaatetettuna: Naisilla huivi päässä ja kaikilla, niin miehillä kuin naisillakin, olkapäät peitossa ja alle polven ulottuva vaatetus.

 Kairouanin Suuri moskeija.

Koko tuon piha-aukean alla on suuri vesivarasto.

Kaivo

 Tänne varsinaiseen rukoussaliin eivät pääse muut kuin muslimimiehet sisälle.

 

Kuvata sai kuitenkin rukoussalia oviaukoista. 

Tämä mies oli lueskelemassa moskeijassa.

Kairouanin Suuri moskeija, vanhin moskeija Afrikassa,  neljänneksi tärkein moskeija maailmassa ja Kairouan pyhä kaupunki, joka oli koko islamin maailman kulttuuripääkaupunki vuonna 2009, on nyt tarkastettu! Olipa se mahtava. Sen rakennutti sotapäällikkö Okba Ibn Nafi. Se on läntisen islamin maailman vanhin kulttipaikka 600/700-luvulta, jonka rukoushuonetta koristelee yli 400 marmoripylvästä. Yllätykseksi sieltä löytyi myös yksi risti. Moskeija on nimittäin rakennettu käytetyistä kivistä ja pylväistä. Niinpä kai jokainen sen pylväskin oli erilainen. Naisena ja ei-muslimina en päässyt sisälle moskeijan varsinaiseen rukoustilaan, mutta ulkopuolelta sai kuvata sisätilaa kyllä.

Toisessa moskeijassa, Sidi Sahabin moskeijassa katsoimme lähietäisyydeltä, vaan en sielläkään päässyt sisälle, kolmea Muhamedin partakarvaa. Pyhinä, pyhiinvaelluskohrteina pidetään näitä sinne haudatun profeetta Muhamedin parturin mukanaan kuljettamaa kolmea partakarvaa, joista yksi , toinen .Vartija kävi rahaa vastaan ottamassa muutaman kuvan. Siinä moskeijassa suoritetaan myös poikien ympärileikkauksia. Oppaamme, joka itse on muslimi, kertoi, että hänet on kuitenkin ympärileikattu nukutuksessa sairaalassa. Yleensä maalaiset ja uskovaisimmat tuovat poikansa ympärileikattaviksi moskeijan ympärileikkaajalle.

Abbasidien kalifaatin aikana 800-luvulla perustettu aghlabidien dynastia teki Kairouaninista laajan itsenäisyyden omaavan maakunnan pääkaupungin. Aglhabidien emiireitten nimi on yhdistetty suuriin pyöreisiin altaisiin kaupungin ulkoreunalla, joista suurimman halkaisija on 128 metriä. 

Kairouania kutsutaan myös kolmensadan moskeijan kaupungiksi. 

Kairouan on myös tunnettu matoistaan, mutta en ostanut sellaistakaan, vaikka miltei  joka perheen naiset kutovat mattoja omassa mattokutomossaan, kotona. Tässä mattoliikkeessä käväisimme juomassa minttuteet ja saamassa mattoesittelyn. Nuo villalangat kiehtoivat... Käsin solmitaan mattoa ryijysolmulla, samanlaisella kuin aikoinaan koulussa opettelimme tekemään käsityötunneilla.

Erämaan laiva

Kameli on aikamoinen eläin. Sen sain kokea ja kuulla. Tunisiassa on dromedaareja. Dromedaarilla on selässään yksi rasvavarastona toimiva kyttyrä. Kyttyrän koko vaihtelee ravinnonsaannin mukaan: kuivimpina kausina se on melkein olematon ja sadeaikaan se kasvaa suuremmaksi.  Dromedaari voi elää jopa 30 päivää ilman vettä. Se on ruuan suhteen varsin vaatimaton ja pystyy syömään myös piikikkäitä kasveja.  Dromedaari on sopeutunut elämään aavikoilla. Sen tuuheat kaksinkertaiset silmäripset, karvapeitteiset korvat ja nenän rakenne suojaavat sitä hiekalta. Sillä on jokaisessa jalassa kaksi varvasta. Sen varpaissa on leveät ja litteät polkuanturat. Kun se kävelee, niin polkuanturat leviävät estäen sitä vajoamasta pehmeään hiekkaan.

Kamelista hyödynnetään kaikki osat. Elävänä se kuljettaa niin ihmisiä kuin tavaroitakin, antaa maitoa, villaa ja suojaa. Muuten siitä käytetään liha ja nahka ja samoin tavoin koko eläin kuin porot meillä Suomessa. Kameleiden maitoa käytetään monin paikoin ruuan valmistuksessa, mutta sitä ei ole kaupan, koska kamelit laiduntavat irrallaan, lähinnä naaraat.  Urokset ovat enemmän työläisiä. Samoin kuin porot, kamelitkin merkitään, mutta ei korvaan vaan takajalkaan.

Saimme kokeilla ratsastusta kameleilla. Sain 19-vuotiaan hieman omapäisen alleni. Pysyin kuitenkin satulassa.

 Karua on, mutta täälläkin asutaan.

Berberikyliin olimme tutustumassa. Elämä on aika yksinkertaista. Perusasiat ovat olemassa maahan kaivetuissa tavallaan luola-asunnoissa. Luola-asunto on yleensä tehty niin, että on kaivettu suuri kuoppa, mistä johtaa ovet eri huoneisiin.
Nyt yövymme hotellissa, joka mainostaa itseään berberihotellina. Osa huoneista on kaivettu ja suurin osa tehty kuvaamaan kuin olisi sellaisessa tilassa.