Mökilläkin vihreää

Päivä alkoi hienosti. Nukuin kerrankin pitkään, peräti yhdeksään asti. Toki osaltaan syynä siihen oli, että yöllä jouduin etsimään lääkettä, jotta pystyin nukkumaan särkyjen vuoksi.

Aamupäivällä olimme helatorstain eli Kristuksen taivaaseenastumisen päivän messussa. Kristus on Pyhän Henkensä kautta sanassa ja sakramenteissa läsnä seurakuntansa keskellä. Hänen seuraajiensa tehtävä on viedä sanoma korotetusta Herrasta koko maailmaan.  
Oli myös mukava tavata tuttuja tuon jumalanpalveluksen yhteydessä.

"Halleluja, kiitos Herran, suuren voitonruhtinaan.
Halleluja, kaikki valta Kristuksen on, kuninkaan.
Seurakunta, virran lailla päästä viesti valloilleen:
Jeesus osti verellänsä kaikki kansat omikseen."

(Virsi 339:1)

Päivällä oli mehiläisten vuoro saada huomiota. Eilen tulleet emot piti saada sijoitettua. Oli hyvä myös tarkistaa, mitä pesiin kuuluu.

 Mökillä sireenit kukkivat, niin siniset kuin valkoiset.

Lämmitimme saunan illansuussa. Sitä ennen oli mökillä monenlaista touhua. Kun olin ollut kuukauden käymättä mökillä, sillä aikaa siitepölyt olivat vallanneet mökillä joka paikan. Imurointia, putsausta, ikkunoiden pesemistä, kasvien istutusta...

Mökin puutarhassa oli vihreää ja tänään kosteaa. Marjapensaat olivat kukkineet, samoin perheomenapuu. Tuo perheomenapuu oli kukkinut tänä vuonna ensimmäistä kertaa kaikkien kolmen lajin voimin. Raakileita saa vielä odotella tarkasteluun. Maa-artisokka oli noussut hyvin ja muutama perunantaimikin. Perunoita oli kyllä käyty tutkimassa ja näykkimässä, ehkä myyrä niitä vienytkin - hetken vielä odottelemme - iso myyränkolo ainakin perunamaassa jo oli. 

Pari luumupuutakin oli kukkinut. Mustikanraakileita on pihassa harvassa. Metsään asti en vielä kerinnyt lähteä tutkailemaan tilannetta.

Japaninruusukvittenit myös olivat punaisenaan ja valkoisenaan kukassa. Jos pölytys siellä mökillä onnistuu, niin toiveissa on saada keittää kvittenihilloa syksyllä. Kotonakin ovat nuo ruusukvittenit kukkineet runsaasti.