Kesän lopettajaiset

Meillä on tapana kollegan kanssa käydä kesän lopulla yhdessä mökillä ja pitää kesäkauden lopettajaiset. Tänään saimme vallan hienon aurinkoisen iltapäivän ja illan.

Istuskelimme mökin verannalla pohtimassa elämän isoja asioita. Samalla saimme nauttia Luojan kauniista luonnosta syksyn väreissä.

Toki meillä yhteiseen mökkeilyyn kuuluu myös lusikkasämpylöiden teko. Nimittäin taikina sekoitetaan vain lusikalla. Tänään taikinaan laitettiin suolaa, kuivahiivaa, hunajaa, seesaminsiemeniä, auringonkukansiemeniä, ohrajauhoja, kaurahiutaleita, vehnäjauhoja, öljyä ja vettä eli sitä, mitä vielä löytyi purkkien pohjilta.
Toinen leivonnainen yleensä aina on piirakka. Usein se on marjapiirakka. Tänään valmistui omenapiirakka, kun toimme mukanamme muutamia omenoitakin.

Jotta vatsa ei kasvaisi ylen isoksi vain istuessa, niin lähdimme metsäretkelle. Kiertelimme lähimetsien polkuja etsien sieniä ja marjoja. Saalis oli vallan suuri: kolme pientä kantarelliä (jotka kollega lähetti terveisinä miehelleni) ja puoli desiä puolukoita. Tärkeämpää olikin liikunta, jota sentään saimme. Metsäretken aikana oli sauna lämmennyt ja taikinat nousseet, joten sopivasti palailimme mökille vaellukseltamme.
Saunoimme kuten aina yhdessä pitkän kaavan mukaan: ainakin yli kaksi tuntia uiden vähän väliä vielä "uimalämpöisessä" (16,5 astetta) vedessä. Nautimme hiljaisuudesta. Miltään mökiltä ei kuulunut ääniä eikä näkynyt ketään: levollista oloa.

 Kuunliljatkin siirtyvät vähitellen talvilepoa kohti.

Aroniat alkavat värittyä.

Kotimatkalla mollotti täysikuu.