Makkara maistuu

Jokavuotinen senioreiden laavuretki oli vuorossa tiistaina. Normaalisti olemme sinne hiihtäneet, mutta tänä vuonna ajelimme autolla laavun lähelle - viime talvena sentään kävelimme...
Makkara ja kuuma mehu maistui ja juttu luisti.

 

Muutama sentään oli hiihtänyt paikalle: Latu oli kuitenkin jonkinlaisessa kunnossa, vaikka emme ole Finlandia-hiihdon jälkeen käyneet sitä kokeilemassakaan. Kuulemma toisaalla oli vielä samana aamuna latukonekin käynyt latua kunnostamassa.

Jopa koululaiset olivat vielä hiihtämässä!

Nyt keskiviikkonakin on valmistunut mehiläispesiin korotuksia, jotta niihin pesiin voi laittaa apuruokaa, koska vielä eivät pajut kuki ja lähistöllä ei taida kovin paljon pajua ollakaan.

Kävelin kyllä tänään haeskelemassa pajunoksia sisälle samoin kuin koivunoksiakin. Pajun oksat laitoin kuiviltaan vaasiin, mutta koivunoksat toki veteen hyötymään kuten mustikanvarvutkin.

Vaatekomeroiden siivous on meneillään. Yllättävän paljon poistettavaa vaatetta löytyikin. Joku on sanonut: Jos et ole vuoteen käyttänyt jotain vaatetta, se joutaa pois. Toki jokin vaate on tullut liian suureksi/liian pieneksi/huonokuntoinen, joten sellaisen voi helposti laittaa pois joko kierrätykseen  kirpputorille tai matonkuteeksi tai ihan hävittää polttaen. Mutta sitten on monia sellaisia, joita ei vielä raaski poistaa - jospa kuitenkin tarvitsen. Kuitenkin olemme huomanneet, että käytämme vain muutamia samoja vaatteita päivästä toiseen ainoastaan välillä pyykäten.

Pieni hieno mies oli meillä hetkisen tänään ja teimme pikaleipää: auringonkukansiemeniä, kaurahiutaleita, vehnäjauhoja, suolaa, leivinjauhetta, öljyä ja vettä. Taikina sekoitettiin lusikalla ja nostettiin pellille ja öljyisin käsin sitten taputeltiin suht tasaiseksi ja taikinapyörällä jaettiin kuuteentoista osaan. Paistettiin 200 asteessa noin 15 minuuttia. Sitten nautittiin maidon ja aurinkohillon ja juuston ja omena-luumuhillonkin kanssa välipalaksi.

Viikko on jo kulunut, kun jouduin laittamaan kännykkäni takuukorjaukseen. On aika höntti olo ilman älykännykkää, kun siihen olin tottunut parin vuoden aikana. Nyt on pojan vanha kännykkä, joka vähän väliä meluaa jotain enkä osaa sitä installoida oikein. Toivon vain saavani nopeasti oman  puhelimeni takaisin.