Pataleivän tuoksu hurmaa

Koristevattu eli tuoksuvatukka on alkanut vihdoin tänä kesänä kukkia.  Koristevattu kasvaa kantokasan edessä. Kannot kuivuvat vähitellen ja niistä juurineen  saa pian karistettua hiekat ja mullat pois ja kannoista saa sitten polttopuita. Koristevattu on hyvän näköinen kukkiessaan,
mutta se leviää myös liian laajalle, jos sen juuria ei kaiva pois. Tuoksuvatukka ei myöskään tee marjoja.

 

Saunan eteen olen istuttanut keltaisia orvokkeja. Orvokit ovat hyviä mökkikukkia, koska ne kukkivat koko kesän, jos vain muistaa nyppiä kukkineet pois.

 

On jo alkanut putkahdella pieniä kantarellin alkuja mökin lähistöllä ja pihassakin.
Ystävän kanssa lähdimme mökille saunomaan ja viettämään naisten iltaa. Vesikin alkaa taas lämmetä: 17 astetta näytti vesilämpömittari. Oli mukava saunoa yhdessä ja jutella rauhassa pitkästä aikaa kaksin.

Toin kotoa eilen alkuunlaittamani leipätaikinan ja niin saimme mukavan pataleivän tuoksun. Mökillä ei ole pataa, mutta kattilassakin tuo leipä paistui hyvin. Tällä kerralla taikinaan laitoin taas puolitoista desiä vehnäleseitä, puoli desiä seesaminsiemeniä, kukkuraisen ruokalusikallinen tyrnirouhetta, puolitoista teelusikallista suolaa ja teelusikallisen kuivahiivaa. Sekoittelin ja lisäsin neljä desiä lämmintä vettä sekoitellen lusikalla. Jätin lähes vuorokaudeksi huoneenlämpöön muovikelmun ja leivinliinan alle.

Mökillä laitoin uunin lämpiämään 250 asteeseen ja kattilan kansineen uuniin. Sekoittelin taikinaan (lusikalla edelleen) noin puoli desiä vehnäjauhoja. Kun uuni oli lämminnyt, lirautin tipan öljyä kattilaan ja kippasin taikinan kattilaan. Kansi päälle ja uuniin puoleksi tunniksi, kansi pois ja vielä 20 minuutiksi leipä paistumaan.. Sitten lähdimme saunomaan. Saunan jälkeen tuvassa oli mahtava leivän tuoksu ja leipä odottamassa nauttimista. Kanttipala se taitaa olla paras pala!?
 ,