Lapsenlapsia ja töitä

Pyhäinpäivän seutu on ollut aikamoista vauhtia. Pyhäinpäivänä olin toimittamassa kaksi messua. Toinen oli sovittu jo aikoja sitten, mutta toinen tuli yllättäen, kun sen toimittaja sairastui. Pyhäinpäivän messuissa luetaan aina vuoden aikana, siis pyhäinpäivästä pyhäinpäivään,  kyseisessä seurakunnassa tai seurakunnan osassa kuolleet ja  heille sytytetään kynttilä. Joissakin seurakunnissa on tapana, että omaiset käyvät sytyttämässä kynttilän alttarialueella oleviin kynttiläjalkoihin. Toisaalla seurakunnan työntekijä tai vapaaehtoinen sytyttää kynttilän. Toisaalla kynttilät sytytetään messuun yhteydessä, toisaalla messun jälkeen tai iltakirkoissa.

Pyhäinpäivänä muistellaan sekä kaikkia kristikunnan martyyreita että muita uskossa Kristukseen kuolleita. Pyhäinpäivän kirkollinen väri on punainen. Punainen on Pyhän Hengen, veren, tulen ja todistuksen väri. Punaista käytetään muun muassa helluntaina, pyhäinpäivänä sekä apostolien ja marttyyrien  kuten Stefanuksen 26.12. ja Henrikin 19.1. päivinä.

Lapsenlapsia tuli äitinsä kanssa viikonlopuksi. Olipa taas mukavaa touhuta heidän kanssaan. Tosin oli paljon muutakin ohjelmaa: yhden lapsen tuparit ja yhdet 8-vuotispäivät osuivat myös tuolle pyhäinpäivälle. 

Sunnuntaina tapasimme sitten taas yhden lapsen perhettä ja tietysti lapsenlapsia. Tällä kertaa vierailimme heidän luonaan. 

Ja sitten taas pelaamaan lentopalloa, vaikka olin satuttanut jalkani. Pyhäinpäivän iltana näet nousin tuolille laittamaan uunin päällä olevan pellin kiinni. Kun astuin tuolilta alas, astuin koko painollani yhdellä jalalla jonkun legon päälle ja niin sain taas pari varvasta hajalle. Eipä meinaa mahtua jalkine jalkaan... Mutta lentopalloa silti olin pelaamassa!

Maanantaina oli taas työpäivä: kastekeskustelu. Samalla matkalla sitten lähdin vielä käymään mökillä. Tarkoitukseni oli hieman haravoida, kun oli kaunis, lämmin ilma (yli 10 astetta). Orvokitkin kukkivat vielä saunan luona. Pakkanen ei ollut niitä vienyt. Kurkistin pihassa olevan kiven viereen, mahtaisiko olla suppiksia. Ja olihan niitä! Niinpä tein sienilenkin lähimetsässä - isojen saappaiden kera. Ja innostuin sitten lähtemään vielä toiseenkin suuntaan uudelle sieniretkelle. Suppilovahveroita ja yksi isohko kantarellikin löytyi.

Aurinko alkoi painua mailleen, kun tein lähtöä kotiin. Olin kuvitellut jopa jääväni yöksi mökille, mutta tulikin huomiseksi töitä: päivänavuksia. Niinpä lähdin kotiin valmistelemaan seuraavan päivän  hommia. 

Sana tänään: Viha ajaa ihmiset toisiaan vastaan, rakkaus peittää paljotkin rikkomukset.
( Sananlaskut 10:12)