Pipareita

Leivoin Kardemumma-pipareiden reseptillä Luther-piparkakkuja. Toki tein  sydän-muotilla suurimman osan pipareista. Tuon Luther-muotin ostin lokakuussa Saksasta, jossa olin Luther-matkalla.

  

Luther-muotin mukana tuli myös leivonnaisen ohje: 200 grammaa voita, 125 grammaa sokeria, 1 muna, 1 pussi vaniljasokeria (pitänee käydä Lidlissä tarkistamassa pussin grammamäärä/koko) sekoitetaan keskenään monitoimikoneella ja lisätään 400 grammaa jauhoja. Tunniksi viileään ja sitten kaulitaan 4 mm paksuiseksi. Paistetaan 200 asteessa noin 10 minuuttia. Piparin voi koristella sokerivesikuorrutuksella.

Pimeässä valo näkyy parhaiten

Makrotex-haasteen aiheena tällä viikolla on PIMEYS.

Olin viime lauantaina käymässä Hvittorpissa Kirkkonummella. Siellä vietettiin hyvän ystäväni syntymäpäiviä.

Hvittorp on Hvitträsk-järven rannalla. Jugendvaikutteisen kansallisromanttisen Villa Hvittorpin rakennutti nuottiliikkeen omistaja Robert Emil Westerlund kesähuvilakseen 1902. Villan ovat suunnitelleet maineikkaat arkkitehdit Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen. Linnamainen rakennus edustaa kansallisromanttista tyyliä, joskin siinä yhdistyvät myös englantilaiset vaikutteet. Talo suunniteltiin kokonaistaideteokseksi, jossa arkkitehtuuriin liittyvät kiinteästi taideteollisuuden tuotteet yksityiskohtineen sekä kiinteät kalusteet. 

Juhlintaa

Hvittorpissa vietti eilen syntymäpäiviään ystäväni. Koolla olivat lapset perheineen ja lasten kummit perheineen. Mukavat juhlat. Lastenlapsilla oli  mummille  paljon ohjelmaa: pianonsoittoa, laulua, taikurinesityksiä... 

Saimme maukasta ruokaa ja mukavaa seuraa.

Päivä oli ulkoisesti harmaa - lumet olivat sulaneet ja oli hieman tihkuinen päivä, mutta sisällä oli lämmin tunnelma.

Mummi oli puolestaan keksinyt näille pienille paljoin tekemista: monenlaista askartelua, lukemista, pelejä, lelujakin oli.

Iltaa kohden pimeni.

Monenlaista musiikkia oli tarjolla.

Taloonkin oli kiva tutustua. Arvokas paikka on nyt espoon seurakuntayhtymän omistuksessa kokous-, leiri- ja kurssipaikkana. Tätä linnaa voi myös vuokrata yksityistilaisuuksiin.

 

Syntymäpäiviltä ajelin vielä ystäväperheen kautta kotiin illalla myöhään. Samalla matkalla tulikin tavattua oman esikoisen kahdet kummit!

Tänään juhlimme ensimmäistä adventtia laulamalla Hoosiannaa. Hoosianna on alkujaan hepreankielinen huudahdus, joka varsinaisesti merkitsee "oi auta" tai "pelasta", mutta jota jo varhain alettiin käyttää myös kuninkaille ja Jumalalle sekä erityisesti odotetulle Messiaalle osoitettuna riemu- ja ylistyshuutona. Hoosianna on Georg Joseph Voglerin vuonna 1795 säveltämä alkujaan kuorolle tarkoitettu laulu, jonka sanat ovat peräisin Matteuksen evankeliumista.

Hoosianna, Daavidin Poika, kiitetty olkoon hän! 

Kiitetty Daavidin Poika, joka tulee Herran nimeen. 

Hoosianna, hoosianna, hoosianna, hoosianna! (Virsi 1)

Seurakuntamme jumalanpalveluksen kuorisääntö uudistettiin myös. Minulle siinä uudistuksessa on sellaista, mistä en oikein pidä. Korkeakirkollisuus ei ole minun juttuni. No, tänään oli juhlamessu, ehkä tavallisina pyhinä palataan tavalliseen käytäntöön. Toki myös uudistuksena on että vain yksi kynttilä sytytetään kaikille kastetuille yhteensä, mutta jokaiselle siunatulle seurakunnan jäsenelle omansa. 

Tänään alttarilla oli myös neljä adventtikynttilää, joista ensimmäinen sytytettiin. Ja tietysti juhlapäivän, 1. adventin kunniaksi kuusi isoa kynttilää ja valkoinen väri.  Valkoinen on ilon, kiitoksen ja puhtauden väri. Se on myös Jumalan, Kristuksen, taivaan enkelien ja pyhien symboli. 

Tänään on kotonakin ensimmäisen adventtikynttilän sytyttämisen päivä.

 Kummeja tänäänkin. Vierailin kummilapsiperheessä, jossa toisetkin kummit oli kutsuttu aterialle.

 Saimme vallan maittavaa ruokaa.

Iso junasukka

Pian nelivuotias tarvitsee uudet sukat  (ne mummon joululahjasukat). Lapsi itse syksyllä valitsi langan. Lapsen äiti toivoi junasukkamallia, koska junasukka pysyy hyvin jalassa. Niinpä tein perinteiset junasukat ja jatkoin vain tuota jalkaterän osuutta. Lapsella on aika kapea jalka, joten  arvelen tämän olevan sopiva - jalkapohja on 17 cm mittainen. Sukat neuloin Nalle-langasta kolmosen puikoilla. Sukat painavat 48 grammaa. (On siis neulottava jotain lisää näihin, että saan 50 grammaa täyteen tähän haasteeseen. Ehkä neulon vielä nelivuotiaan nukelle sukat!

Löysäpipoisten Kyjyssä on valmistunut tummemmalla korostetut:

1. Farkunsiniset Kerttu-sukat. Aloitettu 2.8. ja valmiit 16.8.  Paino 98 grammaa.
2. Sinapinkeltaiset Kerttu-sukat. Aloitettu 16.8. ja valmiit 31.8. Paino 94 grammaa.
3. Punaiset Kerttu-sukat. Aloitettu 30.8. ja valmiit 31.8. paino  102 grammaa.
4. Vihertävät Olga-sukat. Aloitettu 3.9. ja valmiit 16.9. Paino 51 grammaa.
5. Junasukat keltaisenkirjavasta Nallesta. Aloitettu 16..9. ja valmiit 23.11. Paino 48 grammaa. + ?
6. Punakirjavat Olga-sukat. Aloitettu 19.9. ja valmiit 23.10. Paino 50 grammaa.
7. Viinipunainen perussukka 7-vuotiaalle. Aloitettu 20.9. ja valmiit. Paino grammaa
8. Farkunsiniset Kerttu-sukat. Aloitettu 22.9. ja valmiit 6.11. Paino 101 grammaa
9. Metsänvihreät Aalto - naisten sukat. Aloitettu 25.9. ja valmiit 8.11. Paino 69 grammaa
10. Viinipunaiset Aaltosukat. Aloitettu 27.9. ja valmiit 10.10.  Paino 99 grammaa.
11. Puna-alkuiset Kettukuvio sukat. Aloitettu 28.9. ja valmiit Paino grammaa.
12. Harmaa-kirjavat Zikzak-sukat. Aloitettu 28.9. ja valmiit 17.10. Paino 101 grammaa.
13. Keltakirjavat Raitasukat. Aloitettu 28.9. ja valmiit 11.11. Paino 131  grammaa.
14. Keväänvihreät Ryppypolvarit. Aloitettu 28.9. ja valmiit. Paino grammaa.
15. Farkunsiniset Purjehtijan parhaat-sukat. Aloitettu 28.9. ja valmiit 15.11. Paino 95 grammaa.

16. Maastokuvioiset sukat. Aloitettu 29.9. ja valmiit. Paino grammaa.

17. Mustankirjavat Nostalgia-lapaset. Aloitettu 29.9. ja valmiit. Paino grammaa.

18. Sinivihreän kirjava huivi. Aloitettu 29.9. ja valmis 16.11. Paino 50 grammaa.

19. Metsänvihreä huivi. Aloitettu 29.9. ja valmis 13.10. Paino 88 grammaa.

20. Ruskeankirjavat Olga-sukat. Aloitettu 29.9. ja valmiit 31.10. Paino 50 grammaa

Ei kaikki ole kultaa, mikä kiiltää

MakroTex -haasteen aiheena on tällä viikolla KIMALLUS.

Ei kaikki ole kultaa, mikä kiiltää. Kiiltävää ja kimaltelevaa kyllä löytyy, myös, minkä voi ajatella olevan kultaakin kalliimpaa.

  Maan korvessa kulkevi lapsosen tie.
Hänt' ihana enkeli kotihin vie.
Niin pitkä on matka, ei kotia näy,
vaan ihana enkeli vierellä käy.

On pimeä korpi ja kivinen tie
ja usein se käytävä liukaskin lie.
Oi, pianhan lapsonen langeta vois,
jos käsi ei enkelin kädessä ois.

Ja syntikin mustia verkkoja vaan
on laajalle laskenut korpehen maan.
Niin pianhan niihinkin tarttua vois,
jos käsi ei enkelin kädessä ois.

Maan korvessa kulkevi lapsosen tie.
Hänt' ihana enkeli kotihin vie.
Oi, laps' ethän milloinkaan ottaakaan vois
sä kättäsi enkelin kädestä pois.

(Immi Hellén/ P.J.Hannikainen)

Mökkipyrähdys

Satoi. Satoi vettä. Lumet eli eiliset rännät olivat häipyneet. Käväisimme mökillä. Jäätä oli, mutta rannassa sulaa ja reilusti vettä näytti jään päällä olevan järvellä. Jään paksuutta tai kestävyyttä en käynyt mitenkään kokeilemaan.

Jokunen tuttava oli käynyt jo viime viikolla vai oliko se jo edellisviikolla muutaman kerran pilkillä. Eipä jäälle tee mieli lähteä.

Mökkijärveen oli lauantaina joutunut hirvi. Oli lähtenyt ylittämään järveä ja tippunut jäihin eikä päässyt ylös. Niinpä paikallinen palokunta oli sitten käynyt sitä sieltä nostamassa.Apuun rientäneet kaksi pintapelastajaa totesivat keskelle järveä ajautuneen ja jäihin uponneen hirvenvasan menehtyneen. He sitoivat köyden vasan ympärille ja avasivat moottorisahalla jäälle väylän, jota pitkin eläimen rujo hinattiin maihin.

Mökillä vieläkin kukki komeamaksaruoho ja malvat, joita toin maljakkoonkin kotiin. Toki oli mökissä sisällä jäätynyt vettä ämpäriin ja kukkamaljakkoon. Kukkamaljakko oli haljennut eli tullut halkeama, josta valunut vettä - kuitenkin kukat olivat vielä aika hyviä  maljakossa. Oli näet kulunut tasan kuukausi siitä, kun edellisen kerran olin kerinnyt käväisemään mökillä.

Nyt piti laittaa taas hiirillekin syötävää lossaan, hakea kuivia puita sisälle seuraavaa kertaa varten, tyhjentää ja putsata jääkaappi, puhdistaa rännit lehdistä (omenapuussa oli vieläkin paljon lehtiä jäljellä), korjata kaikki ylimääräiset tavarat pois talveksi kuljeksimasta ym.

Paluumatkalla mies käväisi vielä mehiläispesällä laittamassa syksyn viimeiset toimenpiteet: oksaalihapotuksen eli varroan torjunnan. Helpointa tämä oksaalihappokäsittely on tehdä lämpötilan ollessa lähellä nollaa. Oksaalihappoa laitetaan pesään mehiläismäärän mukaan tiputellen mehiläisten päälle kakkuväleihin muoviruiskulla.  

Nuttuja Etiopiaan

Nuttuprojekti sai alkunsa vuonna 2008.  Etiopiassa.Airan sairaalan synnytysosaston henkilökunta toivoi  keskosvauvoille lämpimiä vaatteita, jotta keskoset selviäisivät sadekauden yli. Niinpä lähetystyöntekijä Pirkko Tuppurainen kehitti nutun ohjeen, jolla Suomessa alettiin neulomaan näitä nuttuja. Pirkko on myös tämän projektin yhdyshenkilö. Nuttuprojektiin ovat osallistuneet kansalaisjärjestöt, seurakunnat, koululuokat, työpaikat ja yksityiset neulojatkin.

Nuttuja on neulottu tuhansia ja tuhansia. Nämä ovat tärkeitä houkutuksia äideille lähteä synnyttämään sairaalaan ja toisaalta tärkeitä lämmikkeitä pienille vauvoille. Etiopiassa äitikuolleisuus synnytyksiin on noin 350 sataatuhatta kohti kun Suomessa se on 5. Etiopiassa suurin osa synnytyksistä on edelleen ns. puskasynnytyksiä. Siis kotona ja ehkä usein epäpuhtailla välineillä.

Nuttuja, nuttuja nuttuja Etiopiaan. Tässä kasassa on 486 nuttua. Suurin osa niistä on neulottuja, parikymmentä on ommeltujakin. Jopa paikkakunnan koulussa ommellaan nuttuja Etiopiaan sairaaloihin vastasyntyneille vauvoille. Tämä on sikäläinen äitiyspakkaus: yksi nuttu.

Tänään siunattiin nämä nutut matkaan. Tässä osa nuttujen neulojista. Oikella nuttupiirin vetäjä, joka kertoi ryhmän lähettäneen jo aikaisemmin yli 1600 nuttua eli 1607 kpl tarkkaan. Yhteensä tämä ryhmä on tehnyt niitä 2093 kpl.

Nuttujen neulominen jatkuu, vaikka varsinainen ryhmätoiminta loppunee.

Nuttuohjeen löysin netistä.  
Vartalo-osa:
Luo 136 silmukkaa joilla neulotaan 2o, 2n –joustinta 21 cm (kappaleen aloitus: 1 o, 2 n, 2 o... silmukkamerkki 68 silmukan jälkeen eli puoleen kerrokseen ... 2n, 1 o ja silmukkamerkki osoittamaan kerroksen vaihtumiskohta.). Tässä vaiheessa työ jaetaan kahtia ja neulotaan etu- ja takakappale erikseen, jatka vielä 1 cm joustimella kummassakin kappaleessa
Etu- ja takakappale:
Lisää molemmissa reunoissa 1 silmukka
Neulo puikon alusta ja lopusta 24 silmukkaa aina oikein ja keskimmäisillä 22 silmukalla 2 o, 2n –joustinta
Neulo näin 3 cm, päättele keskimmäiset 22 silmukkaa ja neulo ainaoikein ”olkapäillä” vielä 3 cm. Jätä silmukat odottamaan.
Neulo toinen puoli samoin.
Nyt neulotaan olkasaumat yhteen 3 puikon päättelyllä. eli  Päättele langanpäät ja pakkaa lähtökuntoon.

Siunauksia

 Näissä molemmissa kirkoissa on sama kynttilämäärä kertomassa vainajan iän vuosikymmenistä.

Myös tämän viikon töitä ovat olleet monet hautaansiunaamiset. Toisinaan on paljon sukulaisia ja ystäviä saattamassa, toisinaan on vain muutama lähiomainen. Joillekin käsite lähiomainen pitää sisällään koko laajan suvun, toisille puolestaan vain vainajan lähiperheen.

Meillä vainaja siunataan kirkossa, koska seurakunnassa ei ole siunauskappelia. Ruumishuone on kirkon lähettyvillä hautausmaalla. Tällä viikolla ovat siunaukset olleet poikkeuksetta arkkusiunaamisia eivätkä tuhkauksia. Tuhkaukset ovat kyllä yleistyneet täälläkin.

Huivi

Sinivihreäkirjavasta Stömpegarn sock wool -langasta huivi vitosen puikoilla. Malli on Nonnun.

Huivi aloitetaan yläreunan keskeltä luomalla 10 silmukkaa. Huivi neulotaan oikeilla silmukoilla  joka puikon kolmas ja kolmanneksi viimeinen silmukka neulotaan sekä etu- ja takareunasta eli lisätään silmukoita joka kerroksella 2 silmukkaa lisää. Kun kerroksia on tarpeeksi eli alareunalla on pituutta tarpeeksi, päätellään silmukat. 

Huivia oli helppo ja mukava neuloa. Minulla kului lankaa 50 grammaa ja jäi alle metrin pätkä. Huivissa on 204 silmukkaa. Huivi on pienehkö, mutta lämmin ja mukavan tuntuinen kaulalla. Lapsille se menee hyvin pari kertaa kaulan ympäri ja solmuunkin vielä. Minulla juuri ja juuri.

Löysäpipoisten Kyjyssä on valmistunut tummemmalla korostetut:

1. Farkunsiniset Kerttu-sukat. Aloitettu 2.8. ja valmiit 16.8.  Paino 98 grammaa.
2. Sinapinkeltaiset Kerttu-sukat. Aloitettu 16.8. ja valmiit 31.8. Paino 94 grammaa.
3. Punaiset Kerttu-sukat. Aloitettu 30.8. ja valmiit 31.8. paino  102 grammaa.
4. Vihertävät Olga-sukat. Aloitettu 3.9. ja valmiit 16.9. Paino 51 grammaa.
5. Junasukat keltaisenkirjavasta Nallesta. Aloitettu 16..9. ja valmiit. Paino grammaa.
6. Punakirjavat Olga-sukat. Aloitettu 19.9. ja valmiit 23.10. Paino 50 grammaa.
7. Viinipunainen perussukka 7-vuotiaalle. Aloitettu 20.9. ja valmiit. Paino grammaa
8. Farkunsiniset Kerttu-sukat. Aloitettu 22.9. ja valmiit 6.11. Paino 101 grammaa
9. Metsänvihreät Aalto - naisten sukat. Aloitettu 25.9. ja valmiit 8.11. Paino 69 grammaa
10. Viinipunaiset Aaltosukat. Aloitettu 27.9. ja valmiit 10.10.  Paino 99 grammaa.
11. Puna-alkuiset Kettukuvio sukat. Aloitettu 28.9. ja valmiit Paino grammaa.
12. Harmaa-kirjavat Zikzak-sukat. Aloitettu 28.9. ja valmiit 17.10. Paino 101 grammaa.
13. Keltakirjavat Raitasukat. Aloitettu 28.9. ja valmiit 11.11. Paino 131  grammaa.
14. Keväänvihreät Ryppypolvarit. Aloitettu 28.9. ja valmiit. Paino grammaa.
15. Farkunsiniset Purjehtijan parhaat-sukat. Aloitettu 28.9. ja valmiit 15.11. Paino 95 grammaa.

16. Maastokuvioiset sukat. Aloitettu 29.9. ja valmiit. Paino grammaa.

17. Mustankirjavat Nostalgia-lapaset. Aloitettu 29.9. ja valmiit. Paino grammaa.

18. Sinivihreän kirjava huivi. Aloitettu 29.9. ja valmis 16.11. Paino 50 grammaa.

19. Metsänvihreä huivi. Aloitettu 29.9. ja valmis 13.10. Paino 88 grammaa.

20. Ruskeankirjavat Olga-sukat. Aloitettu 29.9. ja valmiit 31.10. Paino 50 grammaa

Eilen käväisin kummilasten luona. Oli mukavaa nähdä heitä pitkästä aikaa. Pienin oli kasvanut jo paljon ja kolmikuukautisena hymyili ihanasti. Isomman lapsen kanssa taas hieman pelleiltiin ja leikittiinkin, kuten aina, pappilan muoria.

Voittolaukku saapui

Tänään posti tuli jälleen ovelle ja toi nyt odottamani paketin, jossa oli Marimekon laukku. Laukku oli pakattu todella hyvin:paljon paperia suojana ja suojana myös valkoinen kangaspussi, jossa oli Marimekon logo.

Kokeilin jo laukun ulottuvuuksia ja käsikirja ja A5 kansio mahtuivat siihen. Niinpä jo huomenna  lähden laukun kanssa töihin.

Marimekon liikkeessä oli kilpailu syys-lokakuun vaihteessa, jossa sitten voitin arvonnassa näistä kymmenestä esillä olleesta asukokonaisuudesta yhden, sen, jota ehdotin sopivaksi itselleni. Sain vaatteet jo muutama viikko sitten, mutta laukkua ei vain kuulunut. Oli kuulemma loppu. No, vihdoin, kun kyselin  jo useamman kerran, (olivat näet kai unohtaneet koko jutun) sain Miniä-laukun sijaan olkalaukun Eija2. Se ei kuitenkaan ole musta, vaan kai tumman viininpunainen, mutta käsilaukkua vailla olen ollut myös. Aivan mukava lahja tuo kaikki! Ja arvokaskin tuo voitto oli Marimekon hintojen mukaan. 

Laukussa on leveä olkahihna, jonka voi säätää. Itse laukku on paksua nahkaa, tukevaa, ehkä liiankin tukevaa. Laukku on jaettu sisältä kahteen osaan. Keskellä on vetoketjulla suljettava tasku kuten myös takareunassa pieni vetoketjutasku. Läppä sulkeutuu magneetilla.

Takkia olen jo käyttänyt ja se on lämmin, vaikka mies sanoikin sitä aamutakiksi kuten joku muukin takin värityksen vuoksi. Olen tyytyväinen näihin.

Aurinkohilloa, pataleipää ja piparitaikinaa

Kurpitsat ovat odotelleet viileässä, että niille tehtäisi jotain. Kurpitsat kasvoivat aika hyvin, yli 30 kiloa ne painoivat yhteensä. Yksi kurpitsa on taas tuhottu: Tänään tein siitä kurpitsahilloa (jota nimitämme aurinkohilloksi). Kurpitsan pehmeän keskustan ja kuoret ohuelti otin pois, paloittelin pieniksi hedelmälihan ja laitoin kattilaan ja lisäsin 2,5 desiä vettä. Keittelin ja soseutin sauvasekoittimella ja lisäsin kattilaan 1,5 desiä sitruunamehua ja kilon sokeria, keittelin taas kiehuvaksi ja lisäsin pariin desiin sokeria sekoitetun pussillisen punaista Melatinia. Lopuksi lisäsin neljä teelusikallista vaniljasokeria. Tuli jämäkkää hilloa, kauniin keltaista aurinkohilloa tai paremminkin aurinkomarmeladia.

Joulu lähestyy ja ruskeat piparit voi leipoa jo. Toki en tänään leipomaan asti pääsekään vielä, mutta taikinan tein valmiiksi. Tuon annoksen kaksinkertaisena tietysti. Tämä on meidän perheen perinteinen pipariresepti. Sitä vain hieman muuntelen. Voi on laktoositonta tai laktoositonta margariinia ja kananmunan sijaan saattaa taikinassa olla appelsiinimehua tai omenahilloa.

 Tässä kaikki ainekset tavallisiin kardemummapipareihin.

 Laitain ensin siirapin kattilaan ja lisään mausteet. sokerin ja rasvan lisään, kun siirappiseos on alkanut kiehua. Jäähdytän seoksen ja lisään nesteen/kananmunat vain lusikalla sekoittaen ja jauhot, joihin sekoitan soodan. Jauhoja saa olla ehkä hieman enemmän kuin ohjeessa mainitaan.

Laitoin muovipurkkiin taikinan ja sen kylmään jähmettymään. Toivottavasti lähiaikoina kerkeän leipoa pipareita ennen kuin taikina tulee syödyksi sinällään.

Pari pataleipätaikinaa laitoin eilen muhimaan ja nyt ne ovat paistumassa uunissa - tuoksu alkaa kierrellä jo nenään.

Purjehtijan parhaat - helppo kuvioneule

Purjehtijan parhaat -sukat on neulottu jälleen Novitan Aaposta Melissa Morgan-Oakesin kirjan Neulo kaksi sukkaa 2 ohjeen mukaan. 75 % villaa, konepestävät jopa 40 asteessa. Neuloin sukat 48 silmukalla kolmen ja puolen puikoilla. Sukat painavat 95 grammaa. Kerä ei aivan riittänyt, joten toisen sukan kärkeen piti tehdä jatkos. Edelleen harmittelen, että kerissä ei ole täyttä sataa grammaa! Ensimmäinen sukka painoi 47 grammaa ja lankaa oli jäljellä saman verran, mutta kai neuloin sitten hieman löyhempää toisen, koska lanka ei riittänytkään kokonaan toiseen sukkaan.

Neulekaavio:Kuuden silmukan ja neljän kerroksen kuvio
Ensimäinen kerros: yksi oikein, kaksi oikein yhteen, kaksi oikein, langankierto yksi oikein. toistetaan.
Toinen kerros: Kaikki oikein.
Kolmas kerros: Kaksi oikein yhteen, kaksi oikein, langankierto, kaksi oikein. Toistetaan.
Neljäs kerros: Kaikki oikein.

Neuloin aluksi 15 kerrosta resoria yksi oikein, yksi nurin. Tein kuviota 32 kerrosta ja sitten vahvistetun kantapään ja jatkoin päälipuolelle kahdella puikolla kuviota. Ehkä kauniimpi tulisi jos takaosassa olisi resori koko varren mitan eli koko matkan vain edessä kahdella puikolla kuviota.

Löysäpipoisten Kyjyssä on valmistunut tummemmalla korostetut:

1. Farkunsiniset Kerttu-sukat. Aloitettu 2.8. ja valmiit 16.8.  Paino 98 grammaa.
2. Sinapinkeltaiset Kerttu-sukat. Aloitettu 16.8. ja valmiit 31.8. Paino 94 grammaa.
3. Punaiset Kerttu-sukat. Aloitettu 30.8. ja valmiit 31.8. paino  102 grammaa.
4. Vihertävät Olga-sukat. Aloitettu 3.9. ja valmiit 16.9. Paino 51 grammaa.
5. Junasukat keltaisenkirjavasta Nallesta. Aloitettu 16..9. ja valmiit. Paino grammaa.
6. Punakirjavat Olga-sukat. Aloitettu 19.9. ja valmiit 23.10. Paino 50 grammaa.
7. Viinipunainen perussukka 7-vuotiaalle. Aloitettu 20.9. ja valmiit. Paino grammaa
8. Farkunsiniset Kerttu-sukat. Aloitettu 22.9. ja valmiit 6.11. Paino 101 grammaa
9. Metsänvihreät Aalto - naisten sukat. Aloitettu 25.9. ja valmiit 8.11. Paino 69 grammaa
10. Viinipunaiset Aaltosukat. Aloitettu 27.9. ja valmiit 10.10.  Paino 99 grammaa.
11. Puna-alkuiset Kettukuvio sukat. Aloitettu 28.9. ja valmiit Paino grammaa.
12. Harmaa-kirjavat Zikzak-sukat. Aloitettu 28.9. ja valmiit 17.10. Paino 101 grammaa.
13. Keltakirjavat Raitasukat. Aloitettu 28.9. ja valmiit 11.11. Paino 131  grammaa.
14. Keväänvihreät Ryppypolvarit. Aloitettu 28.9. ja valmiit. Paino grammaa.
15. Farkunsiniset Purjehtijan parhaat-sukat. Aloitettu 28.9. ja valmiit 15.11. Paino 95 grammaa.

16. Maastokuvioiset sukat. Aloitettu 29.9. ja valmiit. Paino grammaa.

17. Mustankirjavat Nostalgia-lapaset. Aloitettu 29.9. ja valmiit. Paino grammaa.

18. Sinivihreän kirjava huivi. Aloitettu 29.9. ja valmis. Paino grammaa.

19. Metsänvihreä huivi. Aloitettu 29.9. ja valmis 13.10. Paino 88 grammaa.

20. Ruskeankirjavat Olga-sukat. Aloitettu 29.9. ja valmiit 31.10. Paino 50 grammaa

Marraskuussa

 MakroTex-haasteen aiheena on tällä viikolla MARRASKUU.

Tänä vuonna olemme saaneet lunta jo marraskuun alkupuolella. Lumesta ovat ottaneet etenkin lapset kaiken hyödyn. Lasten iloa on ollut mukavaa seurata. Pulkkamäenlaskua on jo voinut harjoittaa - myös latu-uralla, koska latuja ei vielä sentään ole aurattu. Suksetkin ovat kaivamatta esiin monoista puhumattakaan.

 Lumeen ovat peittyneet osin jo Komeamaksaruohotkin.

Hangelle tippuilee puista vielä lehtiä ja siemeniä. Jänikset ovat alkaneet viipottaa puutarhaa ympäri tutkien kaikki puut ja pensaat, etenkin ne suojaamattomat.

 Joulukaktus on alkanut kukkia aikaisin - niinpä siitä onkin tullut marraskuun kaktus.

 

Saimme Unkarista syksyllä lahjaksi tämän seinälle kiinnitettävän maljakon. Siinäkin on tämä syksyn viimeinen kukkija: Komeamaksaruoho.

Marraskuussa on hyvä neuloa niin sukkia kuin muita neuleita, joita on tulossa niin joululahjoiksi kuin Missioonkin. Löysäpipoisten Kyjy laittaa vauhtia neulomiseen!

Tutkimuksia sarjassa

Mma Ramotswesta on taas tänä vuonna ilmestynyt uusi suomennos. Kahvia komeille miehille. Alexsander McCall Smith on kirjoittanut toistakymmentä teosta tätä sarjaa Naisten etsivätoimisto numero yhdestä. Kahvia komeille miehille, 2016 Otava, suom. Outi Järvinen (The handsome men’s De Luxe Café, 2014) on sarjan viidestoista suomennettu teos.

Tämä dekkari kertoo hyväsydämisistä sisaruksista, jotka ovat ottaneet luokseen naisen, joka on unohtanut menneisyytensä. Tätä tutkimaan pääsevät Predicous Ramotswe ja Mma Makutsi. Mma Makutsi on perustamassa omaa yritystyä eli kahvilaa. Charliesta tulee etsivätoiston kolmas työntekijä, kun hän menettää työnsä autokorjaamossa.

Mma Ramotswe pohtii, että maailma ei ole aina pelkkää tuskaa ja menetystä, vaan myös paikka, josxsa meidän tavalliset inhimilliset huolemme -  ne pikkuriesat, jotka mitättömyydestään huolimatta joskus lannistavat meidät - eivät olekaan ylitsepääsemättömiä. Aina on olemassa ratkaisun mahdollisuus.

Tämän hyvänmielen opettavaisen kirjan luin jo pari kuukautta sitten, mutta postaaminen oli jäänyt.

Tänään taas olin jatkamassa kirjoittamisen oppimista Wellamo-opiston kursseilla. Olipa mukava kokeilla kertomuksen kirjoittamista vain yhdenlaista vokaalia käyttämällä tai vain kahden tavun sanoja tuottamalla. Mukavia tarinoita syntyi.

Isänpäiväsukat

Kahdestoista työ valmistui Löysäpipoisten Kyjyssä. Toiveikkaana ajattelen, että kaikki 20 neuletta valmistuvat jouluun mennessä.

Neuloin miesten sukat raidallisesta Seiskaveikasta kolmen ja puolen puikoilla. Silmukoita oli 56. Varsi on neulottu resorilla (kaksi oikein, kaksi nurin)  20 cm ennen vahvistettua kantapäätä. Terä 41-42 kokoiseen jalkaan. Sukat painavat 131 grammaa.
Jännää, miten voi ns. 150 gramman kerästä jäädä vain alle 5 grammaa lankaa!

Löysäpipoisten Kyjyssä on valmistunut tummemmalla korostetut:

1. Farkunsiniset Kerttu-sukat. Aloitettu 2.8. ja valmiit 16.8.  Paino 98 grammaa.
2. Sinapinkeltaiset Kerttu-sukat. Aloitettu 16.8. ja valmiit 31.8. Paino 94 grammaa.
3. Punaiset Kerttu-sukat. Aloitettu 30.8. ja valmiit 31.8. paino  102 grammaa.
4. Vihertävät Olga-sukat. Aloitettu 3.9. ja valmiit 16.9. Paino 51 grammaa.
5. Junasukat keltaisenkirjavasta Nallesta. Aloitettu 16..9. ja valmiit. Paino grammaa.
6. Punakirjavat Olga-sukat. Aloitettu 19.9. ja valmiit 23.10. Paino 50 grammaa.
7. Viinipunainen perussukka 7-vuotiaalle. Aloitettu 20.9. ja valmiit. Paino grammaa
8. Farkunsiniset Kerttu-sukat. Aloitettu 22.9. ja valmiit 6.11. Paino 101 grammaa
9. Metsänvihreät Aalto - naisten sukat. Aloitettu 25.9. ja valmiit 8.11. Paino 69 grammaa
10. Viinipunaiset Aaltosukat. Aloitettu 27.9. ja valmiit 10.10.  Paino 99 grammaa.
11. Puna-alkuiset Kettukuvio sukat. Aloitettu 28.9. ja valmiit Paino grammaa.
12. Harmaa-kirjavat Zikzak-sukat. Aloitettu 28.9. ja valmiit 17.10. Paino 101 grammaa.
13. Keltakirjavat Raitasukat. Aloitettu 28.9. ja valmiit 11.11. Paino 131  grammaa.
14. Keväänvihreät Ryppypolvarit. Aloitettu 28.9. ja valmiit. Paino grammaa.
15. Farkunsiniset Purjehtijan parhaat-sukat. Aloitettu 28.9. ja valmiit. Paino grammaa.

16. Maastokuvioiset sukat. Aloitettu 29.9. ja valmiit. Paino grammaa.

17. Mustankirjavat Nostalgia-lapaset. Aloitettu 29.9. ja valmiit. Paino grammaa.

18. Sinivihreän kirjava huivi. Aloitettu 29.9. ja valmis. Paino grammaa.

19. Metsänvihreä huivi. Aloitettu 29.9. ja valmis 13.10. Paino 88 grammaa.

20. Ruskeankirjavat Olga-sukat. Aloitettu 29.9. ja valmiit 31.10. Paino 50 grammaa