Matkailua monella tapaa

Torstaina matkailin junalla Helsinkiin ja Suomen Lähetysseuran järjestämään Symposiumiin Henrikinpäivän kunniaksi. Henrikinpäivä on näet Lähetysseuran syntymäpäivä: 19.1.1859 se perustettiin. Suomen Lähetysseura liittyi reformaation merkkivuoteen järjestämällä teologisen symposiumin ”Armo ja arvot”. 

 

 ”Yksin armosta – vai eikö sittenkään? Työn ja armon hedelmällinen ristiriita” oli Esko Laineen esityksen aiheena.

Symposiumissa tarkasteltiin reformaation perinnön merkitystä yhteiskunnallisille arvoille, ekumenialle ja etiikalle: miten yhteiskunnallinen ja poliittinen kehitys on sidoksissa uskontoon, mikä on reformaation perinne tänään ekumenian näkökulmasta, ja millaisiin pelastusta, ihmistä ja luomakuntaa koskeviin arvoihin armo velvoittaa.

 

Esitelmissä tuli ilmi myös luterilaisten kirkkojen suuruusjärjestys. Etiopian Mekane Yesus -kirkko on luterilaisten kirkkojen suurin ja meidän oma kirkkomme on vasta kuudennella sijalla!

Symposiumissa istutetiin puu - kukkaruukkuun kylläkin - koska Suomen Lähetysseura kutsuu reformaation juhlavuoden kunniaksi seurakuntia mukaan istuttamaan metsää Tansaniaan. Seurakunnat voivat kerätä varoja taimien ostamiseksi. Lähetysseuran yhteistyökumppani vastaa puiden istuttamisesta paikallisen yhteisön kanssa kuivuudesta kärsivälle Kishapun alueelle. 

Luther oli päässyt myös mukaan matkamessuille tänä juhlavuotena: 500 vuotta reformaation alkamisesta. 

Toki matkamessuilla myös mainostettiin kotiseutua ja kotimaakuntaa. Ei vain katsetta ensi kesään, vaan myös kuukauden kuluttua oleviin hiihdon MM-kisoihin, jotka ovat Lahdessa.

Kaukokaipuukin sai minut taas valtaansa. En nyt sentään taida lähteä bussilla maailmanympärysmatkalle, vaan ehkä kävelemään caminolle keväällä. Siihenkin löysin vinkkejä noilta matkamessuilta, joilla torstaina pistäydyin kotimatkalla.

Matkoja olen tehnyt lähipäivinä lähiseudullekin: on ollut hautajaisia. Tässä kappelissa olin taas siunaamassa vainajan.

Kaste oli tänään täällä. Keikkalaisena olen opetellut eri seurakuntien käytäntöjä.

Toki viikolla kerkisin sentään hieman käydä hiihtämässä. Ladut vain tahtoivat olla liippalatuja, kun olivat jäätyneet. Ja myös laduilla oli paljon roskaa tuulisen sään jälkeen. Ja koirien ja kävelijöiden jälkiä! Tuntui helpommalta hiihdellä järvellä. Järvelle oli myös aurattu luistinrata.

Ja tänään juhlittiin pikkusiskon syntymäpäviä: 7 vuotta. Olipa kivannäköinen voileipäkakku! ja paljon muuta maukasta syötävää. Ja oli mukava tavata sukua samalla juhlinnalla.

Tämä sunnuntai olikin  oikea vauhtipäivä: Ensin jumalanpalvelus, jossa oli mukana tämän vuoden rippikoululaiset vanhempineen eli kirkossa oli paljon väkeä. Sitten toisaalle pienen pojan kastejuhlaan. Sieltä taas syntymäpäiville ja illalla oli vielä suvun lentopallopeli. Sain sentään hieman muutakin liikuntaa kuin autolla ajamista.