Viimeisiä viedään

El Salvadorissa vielä.

 Megakirkon edessä olivat vastaanottajat ohjaamassa ihmisiä paikoilleen kirkkoon.

 Kirkko täyttyi vähitellen aamulla kahdeksan tilaisuuteen. Istuinpaikat täytettiin jämptisti.

 Puhuja näkyi myös valkokankaalla joka suunnalle isoa kokoushallia.

 Daavidin tähti, risti ja kruunu olivat tämän kirkon tunnuksina.

Tänään sunnuntaina kävimme kahdessa kirkossa. Aamulla aikaisin Megakirkossa ja sitten paikallisen luterilaisen seurakunnan messussa.

Harjoitukset ennen jumalanpalvelusta.
Ennen messua meille tarjottiin jo aamiainen, vaikka olimme jo yöpaikassammekin nauttineet aamupalan.

Messu ei alkanut tasan kymmeneltä, vaan vasta noin varttia yli. Senkin jälkeen tuli vielä monta.
Messussa oli meikäläisiä monta avustamassa. Musiikissa kitara, kastanjetit, klarinetti. sähkösoittimen lisäksi.

 Myös ehtoollista oli asettamassa suomalaisia. Ja siunaamassa.

 Messun jälkeen tutustuimme kirkon rakentamisessa kirkon uuteen alkuun. Kattotuolitkin oli jo laitettu ja kuulemma ensi viikolla päästään laittamaan katto. Sitten siellä voikin alkaa jo kokoontua jumalanpalveluksiin. Muu kirkon laittaminen pitkittyy, kunnes taas saadaan rahaa tavaroiden hankintaan ja työn jatkamiseen. Toki vapaaehtoistyöllä tehdään paljon, mutta ammattityöt on teetettävä.

Sen jälkeen edellisen kirkkotilan (jossa olimme messussa) yläkertaan oli yllätykseksemme oli katettu meille lounas. Maukas. Samalla meille kerrottiin seurakunnan toiminnasta kuten nuorisotyöstä. Täällä nuoret eivät voi kokoontua iltaisin, koska pimeä tulee jo aikaisin ja bussitkin lakkaavat kulkemasta viimeistään yhdeksältä. Lisäksi rikollisuutta on niin paljon, että yksin ei voi liikkua ja ei varsinkaan iltaisin beivätkä ainakaan tytöt. Eri kaupunginosissa on eri rikolllisjengejä, jotka ottelevat keskenään. Niinpä lähes joka kadunkulmassa on poliisi tms. rynnäkkökivääreineen vartioimassa.