Viime yön nukuin keittiössä kahden muun kanssa. Siellä oli neljälle tila kahdessa kerrossängyssä. Rauhallinen yö.
Eilen ihmettelin minne matkaseurani katosi, kun ei tullutkaan sammaan albergeen. Oliko sattunut heille toisella reitillä jotain. Tänään kun olinpäässyt kulkemaan kolmisen kilometriä niin takaa kuului nimeni. Ja siinähän nuo vanha espanjalainen ja nuori saksalainen tulivat. Auttoivat parin kaatuneen rungon ylikin. Sitten nuorempi sanoi jäähyväiset, aikoi pitemmälle. Toinen jäi tänne minne minäkin. Haikea, kun taas caminoperhe hajosi.
Olipa matka. Sydän sentään kesti. Nousuja oli todella paljon tänään. Alku matkalla oli alamäkeä noin kaksi ja puoli kilometriä yhdelle kirkolle. Täällä on kirkkoja vaikka kuinka paljon, mutta aina ne ovat kiinni. Tässäkin pihaa juuri hoidettiin, koskanurmikolle oli laitettu kastelulaite. Tosin en löytänyt ketään, jolta kysyä pääsyä sisään.
Sitten alkoikin polku. Osa aivan hyvää, osa märkää, osa erittäin kivistä. Paljon kuitenkin on yritetty kunnostaa etenkin Galigean puolella. Mutta oli kiipeämistä jos oli laskujakin.
Matkalla oli iso alue kokenut metsäpalon. Vielä puskat ja osa puista mustana. Tänään oli monessa talossa lehmälaumoja. Lehmät ovat laitumella vasikoineen. Yksikin vasikka oli imemässä utareista maitoa. Eräällä pellolla tai niityllä pikemmin oli 13 lehmää ja kolme aika pientä vasikkaa. Kilejä, vuohia ja lampaitakin tänään näkyi.
Olin ajatellut jatkaa matkaa eteenpäin, mutta en taida jaksaa. Huomenna on luvassa sadepäivä, minkä vuoksi olisi ollut hyvä lyhentää päivämatkaa tai ainakin päästä kulkemaan maantietä. Nyt näyttää huonolta lähteä puskareitille.
Galigiaan asti olen päässyt jo. Tänään korkealla oli raja. Ilmeisesti vain Galigiassa on paranneltu caminoteitä, vähän matkaa tänään oli oikein hyvää äskettäin tehtyä.
Nyt istun taas caminoporukan kanssa syömässä jo päivällä ja samalla on wifi käytössä.
Kohta on edessänne mitä kauneimmat vuorimaisemat...
VastaaPoista