Hassua eli kummallista, omituista tänä syksynä.

Tuoksuvadelma eli  tuoksuvattu eli koristevadelma kukkii vielä lokakuun lopulla. Tämä vuosi on ollut vallan kummallinen kasvien suhteen. Ensin ne eivät ole aikoneetkaan kasvaa, sitten hyvin myöhään. Tänä vuonna eivät edes ole maa-artisokat kukkineet tähän mennessä. Molemmat, niin koristevatut kuin maa-artisokan varret leikkasin nyt. Koristevattujen viime vuoden versot eli tänä vuonna kukkineet katkaisin juuresta poikki ja uudet tämänvuotiset noin metrin pituisiksi.  

Koristevattu on myös hirveän sitkeä, isojuurinen ja erittäin vaikea hävittää. Pitkin kesää sen pieniä alkuja revin pois, kun se tuppaa kasvamaan sielläkin, minne sen ei tarvitse levitä.

Maa-artisokat leikkasin viidestä kymmeneen sentin korkuisiksi. Maa-artisokan mukulat jätin vielä maahan. Normaaleina vuosina ne on jo syyskuussa nostettu, isot otettu syötäviksi ja pienet istutettu takaisin maahan. Ne sitten kasvattavat seuraavana kesänä uuden varren ja toivottavasti paljon mukuloita. Tosin vesimyyrälläkin on ollut tänä syksynä herkkuhetkensä maa-artisokan parissa: monta vartta oli syöty poikki maan sisässä ja maa-artisokan mukulat viety.