Siunatkoon kolmiyhteinen Jumala, Isä, Poika ja Pyhä Henki,
kaiken kylvötyömme ja koko vuoden sadon.
Kylvön siunaaminen on vanha kirkollinen perinne. Itse
siunaukseen sisältyvät rukoukset ja kylvön siunaaminen muistuttavat siitä, että
ihminen on teknologiankin aikakaudella luonnon ja kaiken Luojan armoilla.
Samalla muistutetaan, ettei leipä kasva leipomossa eikä maito tule kaupasta,
vaan luonnosta maanviljelijän työn tuloksena. Kevätkylvöjen siunaamisen alku
juontaa juurensa keskiajalle. Silloin oli tapana järjestää erityisiä
rukouskulkueita pelloilla rukoussunnuntain ja helatorstain välisenä aikana.
Kylvösiunaukset olivat yleisiä viime vuosisadan alkupuolella.
Sotien jälkeen niistä luovuttiin lähes kautta maan. Vasta Suomen liityttyä EU:n
jäseneksi 1995 uskonnollinen perinne palasi, vaikka sadon merkitys
viljelijöiden tuloihin väheni huomattavasti tuottajahintojen puoliintumisen
seurauksena.
Tänään Artjärven Salmelassa kokoonnuttiin siunaamaan kylvö.
Kylvön siunaus on yhteinen, vuotuinen ruokarukous. Olemme tässä kiittämässä elämästä, jonka olemme saaneet ja sanomassa yksinkertaisesti: anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme. Ja kun sanomme meille, sisällytämme siihen tämän joukon, omat perheemme, artjärveläiset, oman maamme ja koko ihmiskunnan.
Jumalan antama elämä palautuu hyvin yksikertaiseen: peltoon kätketty siemen kasvaa ravinnoksi. Siinä on elämän salaisuus, Jumalan työ, johon saamme osallistua..
Kaunis perinne tuo toukosiunaus. Harmi, kun siitä on luovuttu.
VastaaPoistaTuosta siunauksesta tietämättömänä, olen aina lähettänyt kasvimaita tehdessäni pyynnön Jumalalle kasvien selviämisen puolesta.
Minäkin haluaisin joskus osallistua toukosiunaukseen. Harmi, että se on meilläpäin aina arkena ja päivällä, jolloin ahkeroin työssä.
VastaaPoista