Edelleen Portossa

Lepopäivä eli toipumispäivä. Kun piti olla poissa albergesta, kävelin keskustaan.

Tein raitiovaunuajelun, kuuntelin kirkossa konsertin,

kirkkomuseokierroksen ja nautin istumisesta penkissä. Enpä ole tänään kovin paljon kävellyt, tähän mennessä vain 7, 5 kilometriä. Eilenkin tuli enemmän.
Nautin levosta alberguella. Tein myös itselle ruokaa: keitin jonkun jättämää makaronia ja laitoin päälle edelleen jäminä juustoraastetta. Olen juonut edelleen suolasokeriteetä ja söin jopa porkkanan, jonka hankin  Merkadosta. Ostin myös huomiseksi juustoa ja kinkkuleikettä pienet pakkaukset. Poikkesin myös rautakauppaa ja ostin lyhyen pienen linkkarin.

Olen jutellut sveitsiläisen kera alberguen  keittiössä saksaksi. Mukavaa ymmärtää kieltä. Portugalia en osaa valitettavasti tervehdyksiä enempää, joten paikallisten kanssa juttelu on vähäisempää.

Tämä albergue on Camino varrella, joten aamulla pääsee heti matkaan. Kun nuolet tajusi, nii hyvin ne ohjasivat tuolta keskikaupungilla tänne.

Lähtenen piakkoin kävelylle, sadetauolla hakemaan päivä leimat pyhiinvaelluspassiin. Unohdin näet päivällä passin tänne. Tänään on satanut tuureittain ja toisinaan todella rankasti. Sadevaatteet olivat päällä ja hyvin pärjäsin niillä.

5