Kotimatkalla pyhiinvaellukselta

Aamulla satoi. Yölläkin oli satanut. Matkalla satoi. Vaan eipä tuo sade kovin paljon ole tällä kertaa vaellusta haitannut. Kun illalla en vielä kunnolla pakannut oli sadeaamuna hyvää aikaa laittaa tavaroita kuntoon ja siistiä pakkauksia, käydä suihkussa, pestä tukka ja kuivata se tukankuivaajalla, joka kuului huoneen varustuksiin vedenkeittimen ohella.

Avaimen palauttaminen olikin sitten lähtiessä toinen juttu. Pensionin hoitaja ei ollut paikalla ja toimiston ovi oli lukossa. Ovella lappu, jossa ohjattiin läheiseen juustokauppaan viemään lähtiessä avain. Löysin oikean paikan sentään helposti.

Lähdin kävelemään katedraalin kautta linja-autoasemalle. Puolisen tuntia osin sateessa.
Asemalla Istuskelin kännykän kanssa laittaen viestejä kotiin. Muutama muukin reppureissulainen hyödynsi aseman wifiä.

 Jo reilusti ennen lähtöaikaa oli bussi paikoillaan alatasolla laituripaikalla 20 vai oliko se 21, josta bussit Portugaliin lähtevät. Rinkka ruumaan ja matkalippu kuljettajalle ja omalle paikalle. Kävi hyvä tuuri, sain olla penkillä yksin koko matkan.

Oli ilo katsella  nyt auto ikkunasta eukalyptuksia, keltaisia pensaita, isoneulaisia mäntyjä ym. mitä oli läheltäkin nähnyt kävellessä

Matka kesti 2 tuntia ja 40 minuuttia Porton lentoasemalle.
Jatkoin matkaani kuitenkin Portoon asti, koska oli muutama tunti ylimääräistä aikaa. Porton linja-autoasemalle sijaitsee Casa da Musica metroaseman luona. Sieltä tulin yhden vaihdon kautta (Trindade) keskustaan Sao Bento metroasemalle, joka on aivan rautatieaseman vieressä.

Sao Benton rautatieaseman kaakelikoristukset ovat nähtävyys kuin koko rakennuskin.

Kiertelin keskustassa.

Kävin vielä katedraalilla ja ostin uuden pyhiinvaelluspassinkin varuiksi, jos vielä joskus vaeltaisin. (Kotiin ei ole vieläkään tullut Suomesta tilaamaani pyhiinvaelluspassia)

Nautiskelin kahvilla ilmapiiristä.

Vähitellen tein lähtöä lentoasemalle. Metro tästä Sao Bentolta Trindalen vaihdon kautta lentoasemalle oli taas oma kokemus. Lipun tosin osasin jo ostaa hyvin (4 oli oikea maksu sinne asti, hintaa en enää muista) ja jopa muistin sen laittaa tunnistimeen.

Samaan penkkiin tuli myöhemmin. siis vaihdoin jälkeen mummo lapsenlapsensa kanssa. Hän pyysi minua nousemaan, että lapsikin saisi oman paikan. En kuitenkaan noussut. Kohta lähti pois vastapäinen ja  2-vuotias sai oman paikan, syliinsä mummo ei lasta ollut ottanut. Leikin lapsen kanssa kukko puuron keittää -leikkiä. Jotakin viestittelen mummonkin kanssa. Heillä ei ollut mitään matkatavaroita ja tulivat yllätyksekseni lentoasemalle asti. Seurasivat minua kuin hai laivaa. Kun olin menossa vessaan, mummo pyysi minulta metromatkalippuni ja hölmöyksissäni? annoin sen hänelle. Siinä meni matkamuistoni. No, he lähtivät jonnekin ja minä vähitellen lippujonoon, pelkällä passilla saa nykyään kaikki. Samassa lipussa oli vaihtomatka myös.

Turvatarkastus sujui hyvin. Sain kepit eli sauvat ja rinkan läpi helposti. Reppu oli myös täysi, mutta otin sieltä turvatarkastuksessa erilleen vara-akunkin, kännyn, nestepusdukan jne. joten kai sekin auttoi.

Koneeseenkin meno oli ok. Paikkakin taas yksin kaksipekkisellä. Koneessa oli hyvää tilaa. Kone vain ei lähtenyt. Välillä kuulutuksia, joista en saanut selvää. Vähän alle tunti siinä jotain odotettiin tai tehtiin koneelle. Siis reilusti myöhässä oli lähtö. Jo ehdin hätäillä, kerkiänkö Lissabonissa vaihtaa seuraavaan TAPin koneeseen.

Matka sujui sitten ylen joutuisasti Lissaboniin kentälle. Mutta siellä olikin kone laskeutunut jossakin kaukana ja bussilla sitten kiertelimme pitkän matkan terminaaliin. Siellä heti kysyin, mistä kone lähtee Helsinkiin ja sain ohjeen portti 20, tuollapäin.

Liikettä kinttuihin, sillä lähtöaika alkoi olla lähellä. Onneksi joku nopeajalkainen suomalainen sanoi, että hän kertoo luukulla, että perästä tulossa. Ja tuo nuori lähti juoksemaan. Olin iloinen että sain rinkkani matkustamoon Portossa. Muuten se ei olisi ehtinyt mukaan. Tosin Portossa tuossa luukulla lipun tarkastaja olisi ottanut rinkan ruumaan.  Vastasin hänelle, että tämä on oikeankokoinen, mahtuu lokeroon. Nainen kysyi, onko tutkittu, vastasin kyllä (Tosin ei tällä reissulla). Hän laittoi punaisen merkin eli saa ottaa matkustamoon ja antoi minun viedä rinkan selässäni. Rinkka toki näytti isolta, koska sen päällä oli kiinni kaksi takkia, untuvatakki ja sadetakki, jotka peittivät sauvat.
Nyt olin Lissaboniin kujanjuoksussa/pikakävelyssä taas tyytyväinen rinkan mukanaolosta.  Kai toiseksi viimeisenä ehdin  bussiin - tämäkin kone oli kaukana kentällä ja lopulta koneeseen.  Eipä tämä lentokaan ollut buukattu täyteen, vaan tilaa oli koneessa hyvin: kolmen penkissä istui vain kaksi.

Yölento 11.15  lähtöaika ja ja 5.50 perillä Helsingissä. Tosin on huomioitava kahden tunnin aikaero.