Olen neulonut muutamana päivänä isänpäiväsukkia, pitkiä ja lyhyitä.
Mukavaa, kun päivittäin tulee pieni pätkä. Näin ehtii tehdä muutakin hommaa.
Jos tarkkaan katsoo, niin sukissa on lintujen kuvat. Mies sanoi, että kuin versio von Wrightin taulusta Taistelevat metsot.
Viimeinen kurpitsa, 18,8-kiloinen, on tuhottu. Tein siitä mm.pari annosta aurinkohilloa ja pari erilaista kurpitsakeittoa.
Aurinkohillon yhdessä annoksessa on vähän yli 2 kiloa talvikurpitsaa, desi sitruunamehua, 2 desiä vettä, kilo hillosokeria ja 4 teelusikallista vaniljasokeria.
Yhteen soppaan laitoin kai kuutisen litraa kurpitsaa, pari litraa perunoita, 2 teelusikallista suolaa, pari kolme desiä vettä. Keitin kypsäksi, hienonsin sauvasekoittimella, pyöräytin reilusti mustapippurimyllystä jauhetta ja sekaan annostelin viherpippurista Koskenlaskijaa paketin ja puolikkaan tavallista Koskenlaskijasulatejuustoa. Lopuksi pari kolme desiä persiljasilppua.
Puut ja pensaat on suojattu vihdoin kotipihallakin: hieman ehtivät jo puput maistella paria nuorta omenapuuta. Pakkaset taisivat saada pupuset puutarhaan.
Wau, onpa iso kurpitsa ja iso taitaa olla soppakattilakin, jos tuo kaikki mahtui yhteen kattilaan.
VastaaPoistaKivoja sukkia teet myös ja hyvin saat palmikotkin onnistumaan. Minulta tulee liian kireää.