Opettajan villikko on Hilja Valtosen kirjoittama romaani vuodelta 1928 (Otava).
Kirja kertoo opettajaperheen kuopuksesta, keskosena syntyneestä ja pienikokoiseksi jääneestä tytöstä joka sai hätäkasteessa nimekseen Tipuli ja myöhemmin tuli nimeksi isoäidin mukaan Anna. Onnettomuudeksi sukunimi oli Pusu.
Tytöllä oli isoveli Tauno ja isosisko Taina. Perhe asui syrjäisellä Lepikkomäen maalaiskoululla. Vanhemmat suosivat isompia lapsia, mutta sai Tipulikin käydä oppikoulua.
Tipuli pääsi ylioppilaaksi. Oli kansalaissodan aika. Yksi luokkatoveri, Tipulin rakkaus, kuoli taisteluissa. Lakkiaispäivänä toiset veivät haudalle ruusun. Kun Tipulilla ei ollut ruusua, niin hän jätti yo-lakkinsa haudalle eikä hankkinut uutta. Ihmiset eivät millään meinanneet siksi uskoa, että hän oli ylioppilas, koska siihen aikaa ylioppilaat käyttivät ylioppilaslakkia.
Tipuli oli kuten yleensä Valtosen kuvaamat sankarittaret reipas ja railakas tyttö/nainen. Ja hän osasi pitää pojat/miehet "kurissa". Voitti pojat monta kertaa monenlaiset kompastukset koettuaan. Ja osasi pitää heitä myös pilkkanaan.
Tätä kirjaa luettiin ääneen käsityötunneilla oppikoulussa. Niinpä halusin sen lukea uudelleen, mutta kirjastossamme sitä ei ollut. Kun mainitsin kirjoittajaryhmässämme kirjasta, sainkin sen yhdeltä ryhmäläiseltä lainaksi.
Helmet-lukuhaaste 2023:
16. Kirjassa kirjoitetaan kirjaa
Hilja Valtosen kirjat tuli luettua silloin joskus kauan sitten. Niiden naiskuva poikkeaa aika paljon siitä, mitä nykyään ajatellaan. Aikamatkana voisi toimia hyvin.
VastaaPoistaPuikoillanikin: Näitä on kiva kertailla nuoruuden jälkeen.
VastaaPoista