Viana do Castellosta Caminhaan

 Aamulla heräsin taas viiden liikehdintään. Mutta: olin saanut nukkua hyvän yön yhdeksästä lähtien. Ikkuna oli auki koko yön ja tuulenvire piti yllä sopivaa hengitysilmaa. Ja osansa oli tolla seinällisellä tilallakin, jossa vain kahdelle sängyt. 

Tavalliset aamutoimet ja kolme vessakäyntiä, mutta päivisin ei ole tarvinnut ennen majoittumista käydä missään tyhjennyksillä. Hiki on hoitanut nesteenpoiston. Muuten täällä ja edellisessä albergessa vessassa oli kielto laittaa paperia vessapönttöön, vaan isoon koriin pöntön vieressä. Ilmeisesti putket niin huonot, että helposti tukkiintuvat tai vettä voi käyttää vain vähän. 

Päivän reitti jakaantui oikeastaan kahteen osaan. Ensimmäinen Ancoraan asti oli kulkemista luonnossa ja kipuamista korkeille mäille, ylittämässä puroja ja tutkimassa eukalyptusmetsien hakkuita. Aivan poikki olin sen jälkeen. Mutta kaunista ja tuoksuvaakin oli.

Ancorassa kuppilassa pitkä pysähdys, kunnon juusto-kinkkuleipä, espresso ja paljon vettä antoi voimia loppumatkalle. 

Toinen osa kulki pitkälti lähes Atlantin rantaa pitkin. Tuulinen aurinkoinen päivä ja kiva katsella aaltoja ja kuunnella niiden kohinaa.

Loppumatka kai 8-9 km tuntui loputtoman pitkältä, mutta kun keksin seurata edellisten kulkijoiden tapahtumia  ja matkan varren kukkia kuvaten, niin löysin itseni jo puoli kahden maissa tutulta alberguelta. Ovi lukossa ja luki, että kolmelta avautuu. Sai soittaa tiettyyn numeroon ja sai ovikoodin, millä pääsi sisälle, kirjautumaan itse ja maksamaankin,10 €,  valitsemaan petin. Pääsi suihkuun, pyykille ja keittiöstä löytyi monta hyvää syötävää, edellisten jämiä. 

Kävin kaupassa ja apteekissa, kun yksi varvas halkesi kynnen vierestä ja ostin siihen puhdistusainetta. Ehkä tämä tästä paranee. Olipa hankalia alastuloja alkumatkan mäissä!

Tein ruoan itselleni ja keittelin teetä. 

Nyt olen kirjoitellut tätä sängyssä maaten ja välillä jumpaten, jotta matka jatkuisi huomennakin. On kaksi vaihtoehtoa: lähteä vielä päiväksi kävelemään Portugalin puolella tai mennä veneellä yli Espanjan puolelle ja pidentää kotiinpaluuta ainakin päivällä kävelemällä pitempää reittiä.

Vuohetkin laidunsivat rannikolla.