Viimeiset ja ensimmäiset

Kasvimaan viimeiset ja ensimmäiset työt on tehty tänään. Ennen pakkasia saimme puutarhastamme viimeiset juurekset, jotka perinteisesti ovat olleet maa-artisokat. Maa-artisokkaa korjasimme talteen tänäkin vuonna kotipuutarhasta  pari ämpärillistä. Samalla pienemmät laitoimme vakoon uudestaan, niin että ne ovat valmiina odottamassa kevättä ja ensi kesää. Maa-artisokan siemenet on siis kylvetty. Näin on tehty useana vuonna ja se on toiminut hyivn, koska maa-artisokka kestää talven pakkaset. Maa-artisokka kasvaa lähes missä vain, mutta parhaiten se viihtyy aurinkoisella paikalla lämpimässä, runsasmultaisessa hieta- tai savimaassa.
Kun perunan viljely yleistyi 1700-luvun loppupuolella, maa-artisokka jäi paitsioon miltei kokonaan niin meillä kuin muuallakin Euroopassa.Tänä vuonna maa-artisokasta tuli hyvä sato puutarhassamme ja mökillä yhteensä, lähes kuten perunasta.
Maa-artisokan mukulasta 80 % on vettä, 10-15 % valkuaisaineita, 1 % rasvaa ja 4-6 % kuitua ja inuliinia. Mukuloita käytetään ravinnoksi nykyään keitettynä soseena perunamuusin tapaan sekä esimerkiksi sosekeittona.

 

Tein tänään maa-artisokasta ja porkkanasta sosekeiton. Keittoon laitoin neljäsosan porkkanaa ja kolme neljäsosaa  maa-artisokkaa eli yli kilon, mausteeksi pari kasvisliemikuutiota, valkopippuria sekä valkosipulia. Nesteenä  oli vettä puolisentoista litraa ja  yksi vispikerma, joka löytyi jääkaapista. Valmiiseen keittoon eli soseutuksen jälkeen ripottelin pinnalle paljon lehtipersiljasilppua. Tuosta määrästä tuli soppaa noin kahdeksan annosta.
Omenoita on vielä ja ne pitäisi hyödyntää pikimmiten. Paistoinkin omenapiirakoita pari pellistä ja tein omena-kaurapaistoksen.

YK:n päivän vietto jäi tällä kertaa vähäiseksi.YK:han perustettiin toisen maailmansodan jälkeen voittajavaltioiden toimesta pitämään yllä kansainvälistä rauhaa. YK:n peruskirja astui voimaan 24.10.1945, jota voidaan siis pitää YK:n syntymäpäivänä ja siksi tänään vietetään YK:n päivää. YK:n peruskirja on kansainvälinen sopimus, jossa määritellään kansainvälisten suhteiden pääperiaatteet: esim. suvereenien valtioiden tasavertaisuus, valtioiden väkivallasta pidättäytyminen ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Suomi hyväksyttiin YK:n jäseneksi 1955.