En el Camino albergen viereisen kirkon kellotornin ja kirkon katolla on monta haikaranpesää. Pesissä on haikaroita hautomassa perheenlisäystä.
Illallisen jälkeen eilen heti klo 20 menin petiin. Juuri kun olin
nukahtamassa, tuli yksi huoneeseen, läväytti valot ja kolisteli kovin,
lähti pois. Kohta tuli toinen, samat temput jälleen ja lisäksi huoneen
ovi kaipaisi rasvausta.
Nukahdin hetkeksi ja kymmenen maissa
porukat tulivat huoneeseen, pakkasivat aamua varten ym. Eipä siinä
osannut nukkua ja taas meni yli puolen yön ennen kuin sain unta. Aamulla
viiden maissa alkoivat ylösnousutouhut. Niinpä nousin minäkin puoli
kuuden maissa ja aloin tehdä lähtöä. Ostin teekupillisen ja pari
banaania ja söin leipäeväitä ja kuuden maissa lähdin pimeässä otsalampun
valossa kävelemään.
Olipa ensin muutamissa kohdin etsimistä, mistä keltaiset nuolet löytyisivät, kun pellolla oli monta mahdollisuutta kulkea oikeaa polkua kohti Fromistaa. Osa matkasta kulki sitten kanavan vartta, jossa monenlaiset linnut lauloivat ja sirkuttivat - varmana niistä tunsin käen. Fromistaan tullessa ylitetään kanava. Aamukahvinkin sai kuuden kilometrin kävelyn jälkeen.
Sitten alkoikin pitkä kävely kohti Carrion de los Condesia tien vierustaa kulkevaa caminoa pitkin.
Välillä oli pikkukyliä muutaman kilometrin välein. Kauppakin eräässä kylässä oli auki, josta sai päiväntuoreen patonginpalan.
Noin puolivälissä matkaa kymmenen kilometriä Fromistasta Villarmentero de Campoksessa on hieman resuisen oloinen mutta mukava alberge, jossa edellisellä vaelluksella ohikulkiessamne olimme sadetta pitemässä. Poikkesin katselemassa paikkaa ja taas tapasin korealaiset matkatoverit myös taukoa pitämässä. Unohdin ottaa leiman pyhiinvaelluspassiini sieltä.
Tänään olin jo ennen puoltapäivää perillä nunnaluostarin albergessa Santa Mariassa. Jono vain edelläni oli mahtava: noin 40 reppua jonossa ennen minua.
Kahdeltatoista vasta alberge avautuikin. Aivan täyttä on ja patjoja on siroteltu lattioillekin mm. eteiseen. Tänne mahtuu virallisesti 52. Sain jopa alapetin jälleen. Minun ei ole tarvinnut tällä matkalla vielä lainkaan olla yläsängyssä. Kävin jo heti tietysti suihkussa ja keittelin keittiössä lämminta lihalientä ja teetä. Nyt olen kirjoitellut tätä sängyssä jalat ylhäällä jälleen.
Oli hieman rankka kävely, kun olin kuullut, että tänne jonotetaan. Siksi piti kiirehtiä. Onhan tällä paikkakunnalla monta muutakin albergea, mutta mielestäni tämä on mukavin.
Täällä kuitenkin on nyt pesukone ja kuivuri rikki, ei ainakaan ole mahdollista nyt käyttää, joten pitänee lähteä käsipyykille.
Täällä on kello 18 yhteinen lauluhetki kaikille.
Lauluhetken jälkeen oli yhteinen pyhiinvaellusmessu viereisessä kirkossa, jossa messun jälkeen jokainen siunattiin erikseen ja jokainen sai tähden Santa Marian nunnalta.
Sen jälkeen pappi leimasi vielä pyhiinvaelluspassiimme leiman.
Illalla yhdeksän maissa oli veilä yhteinen ateria, johon jokainen oli saanut tuoda jotakin. Hospitelaro oli messun aikana valmistanut ruoan ja nunnat tarjoilivat meille ja olivat myös yhdessä kanssamme aterioimassa.
Nuo pikku unet ovat harmittavia, muut vastoinkäymiset ovat elämää. Hyvää päivää huomiseksi.
VastaaPoistaKyllä ihailen tarmoasi! Lisäksi olet rautaisessa kunnossa, kun jaksat päivästä toiseen vaeltaa reippaita päivämatkoja. Kuinka monta päivää on vielä jäljellä? Osaatko arvioida?
VastaaPoistaLepoa yölle ja siunausta huomiselle!
Hei! Oletko oikeasti alkanut juoda kahvia? Ainakin olet useamman kerran maininnut blogissasi kahvitauon...
VastaaPoistaJaksamista, iloista mieltä, saat kulkea Jeesuksen seurassa,
Terveisin Anu
Kiitos kommenteista. Kahvia en juo muuten kuin että pääsen eteenpäin.
VastaaPoistaKunnosta ei tiedä, päivä kerrallaan Jumalan johdatuksessa
18 - 19 päivää jäljellä. 29.5. ostettu paluulippu.