Sienikastike

 Poimin  viikolla suppiksia ja kantarelleja. Mies sitten putsasi niitä ja tänään valmistin lounaaksi suppilovahvero-kantarellikastikkeen. Laitoin sienet paloiteltuna pannuun ja kuumensin, kunnes suurin osa nesteestä on haihtunut. Lisäsin öljyn ja sipulisilpun  ja haudutin. Ripottelin vehnäjauhoja ruokalusikallisen  joukkoon, kääntelin hetken ja lisäsin ensin vettä, sitten pari desiä ruokakermaa. Maustoin suolalla, mustapippurilla, valkosipulijauheella ja kuivatulla basilikalla ja persiljalla. Haudutin jälleen.

Pihalla oli eilisen risujenpolton jälkeen kasa tuhkaa, jota sitten kauhakuormaajalla lapset laittoivat saaviin. Valitettavasti tuhka oli vielä liian lämmintä ja saaviin suli reikä.

 Sisälläkin oli touhuttavaa. Kuntopyörä jaksaa kiinnostaa jatkuvasti. Yhdessä on mukavaa siinä olla ja isompi ylettyy jo polkemaankin.

Koneet ovat miesten hommaa! Ja traktorit kiinnostavat kyllä nuorimpaakin.

Tänään on vietetty Mikkelinpäivää: Tänä vuonna Mikkelinpäivän perhemessun teema on valo. "Valo on jo täällä viittaa" Jeesukseen maailman valona, enkeleiden valoon ja lämpöön, mutta myös valoon, jota lapset luovat ympärilleen.
"Jumala, isämme. Sinä lähetät enkelisi kulkemaan edellämme / ja näyttämään meille Jeesuksen rakkauden ja opetuksen valoa.  Anna hänen valonsa valaista ajatuksemme,  näyttää tietä ystävyyteen ja hyviin tekoihin. Anna meidän nähdä erityisesti jokainen lapsi hänen valossaan,  iloita jokaisesta lapsesta ja pitää huolta niistä, joita kohtaamme."