Helppo munaton ja laktoositon täytekakkupohja

Meillä juhlitaan aina Orvokkia. Niinpä huomiseksi tein jälleen munattoman ja laktoosittoman kakkupohjan. 4 desiä vehnäjauhoja, 3 desiä sokeria, 3 teelusikallista vaniljasokeria sekä saman verran leivinjauhetta. Sekoittelin nämä kuivat aineet ja lisäsin puoli desiä öljyä ja kaksi desiä appelsiinimehua. Pikaisesti sekoitin nuo ja valutin seoksen pellille leivinpaperin päälle ja muodostin neliöksi. Paistoin noin 13 minuuttia 200 asteessa kypsäksi. Jäähdytin ja leikkasin neljään osaan. Laitoin isolle lautaselle yhden palan, päälle reilusti ruusukvitteniomenahilloa, seuraava levy ja hilloa jne. päällimmäisen kostutin mehulla. Laitoin rakennelman yöksi jääkaappiin mehustumaan.

Eilen tein pari pataleipää. Edellisenä päivän laitoin taikinan muhimaan: 2 desiä neljän viljan hiutaleita, 6 desiä vehnäjauhoja, 1,5 teelusikallista suolaa, teelusikallinen kuivahiivaa sekä 4 desiä vettä. Sekoitin ensin kuivat aineet, lisäsin veden ja sekoitin lusikalla, laitoin muovin kulhon päälle ja leivinliinan ja jätin työpöydälle seuraavaan päivään. Samoin tein toisen annoksen toista pataa varten. Siinä oli vain kaurahiutaleita desi ja leseitä desi neljänviljan hiutaleiden sijaan. Laitoin uunin kuumenemaan 250 asteeseen patoineen. Sillä aikaa sekoitin takinat ja lisäsin hieman jauhoja edelleen vain lusikalla sekoittaen. Kun uuni oli kuuma, otin padat, kauhoin lusikalla taikinan pataan ja kansi kiinni ja uuniin puoleksi tunniksi. Sitten kansi pois ja vielä vartiksi edelleen 250 asteeseen.

Leivoin myös raparperijogurttipiirakan vanhan ohjeeni mukaan. Nyt laitoin raparperipaloja enemmän: pari litraa. Tulipa mehevämpää piirakkaa.

Olin mökillä vuorokauden. Siellä kukki jo luumupuu. Myös pari kolme muuta puuta on kukassa, mutta en osaa sanoa, mitä ne ovat ennen kuin niihin ilmestyy hedelmät. Luumupuutakin luulin aikoinaan kriikunaksi ennen kuin se teki nuo luumut ensimmäisen kerran. Omenapuukin vasta aloittelee kukintaansa mökillä.

Kitkin rikkaruohoja  - ja voikukan alkuja puutarhasta. Kannoin vettä

järvestä kasvimaalle ja päärynälle, koska vesitynnyrit olivat jo tyhjinä.  Onneksi olin suojannut kurkut ja kurpitsat harsolla, niin kosteus ei ollut hävinnyt niin paljon kuin ilman suojaamista. 

Siivoilin ja järjestelin huonekalujen paikkoja uusiksi mökin tuvassa. Saa nähdä, miten tottuu uuteen järjestykseen, kun vanha oli ollut parikymmentä vuotta samantapaisena. Ompelin pinnasohvan pehmusteeseen uuden päällisen, samoin penkkien pehmusteet saivat samanlaisen vihreän kankaan suojakseen.