Kirkkopiknikillä

Unkarilainen nuori vieraamme teki tällaisen muiston meille. Siinä on osia metsästäkin. Se kuvaa tätä heidän vierailuaan ja erityisesti mökilläoloa saunoen, uiden, metsässä kävellen ja marjastaen etenkin mustikoita.

Mökillä on kasvanut tänäkin kesänä viidenlaisia viinimarjoja: valkoisia, punaisia, mustia, vihreitä ja vaaleanpunaisia. Valkoisia jätin vielä pensaaseen, mutta toiset marjat poimin viime käynnillä ja keitn sekamehuksi. Punaisia tuli lisäksi ämpärillinen, muita yhteensä (kun olimme niitä jo syöneeet reippaasti) ehkä noin kuutisen litraa. 

Mehustus on jatkunut edelleen. Eilen luulin poimineeni kaikki viinimarjat yhtä pensasta lukuunottamatta. Sitten mies sanoi: yllätys. Niinpä niin, olin unohtanut tykkänään tyrnien luona olevan punaisen ja valkoisen sekä kolme punaista viinimarjaa rinteessä... 

Tänään sitten illlalla keitin kaksi maijallista mehua vielä eilisten kahden lisäksi. Nyt punaiset on keitetty. Viimeisessä annoksessa oli jo mukana kolmisen litraa mustikoita. (Nuo kolme pensasta jäivät serkun perheelle!)

Tänään Lähimmäisenpäivänä oli seurakunnassamme perhemessu. Lähdin sinne yhdessä pikkusiskon kanssa. Messussa voi ehtoollisen aikana myös käydä kirjoittamassa hyviä tekoja, joita aikoo tehdä jollekin. Sitten voi viedä asianomaiselle tuon lapun mukanaan.

Kirkossa lauloimme muun muassa Käteeni tartu, on tiemme yhteinen. Käteeni tartu, on määrä yhteinen. Unohda esteet ja mieti hetkinen. Kaikki toistaan tarvitsee.

Lapset lauloivat myös Jumalan kämmenellä, muutama edessä, useimmat penkeissä omilla paikoillaan.

 Kellotornista kirkonkellot soittivat jumalanpalveluksen päätttyneeksi. Sitä kuuntelimme, kun samalla kävelimme kirkkopiknikille kirkon pihalle. Siellä voi leikkiä monenlaisia leikkejä: puhaltaa isonisoja tai pienenpieniä saippukuplia, hypätä narua, pelata mölkkyä tai kuten tässä kulkea pitkin nauhaa.

 

Kirkkopiknikillä sai paistaa itse omat makkarat, jos halusi. Ja halusihan tietysti pikkusisko tehdä sen.

Makkaran ohella sai salaattia, sämpylää, mehua, kahvia ja pikkuleipiäkin ja popcornia. Istua voi maassa huovilla tai muilla alustoilla syömässä tai pöydän ääressäkin voi aterioida.