Ilves, ei kuitenkaan karhu

Pitkästä aikaa oli mökkireissu. Edellisen kerran näet kävimme ennen joulua hakemassa joulukuusen. Kun tulimme mökin pihaan, niin huomasimme lumessa eläimen jäljet. Mies tokaisi ensiksi, että taitaa olla karhu kulkenut pihan poikki, mutta kun tarkastelimme tassujen jälkiä, niin mielestämme niissä joissakin jäljissä näkyi kynsien jälkiäkin. Ilveksellä on suuret tassut, joten olisikohan tuo ohikulkija ollut ilves? Kaikenlaiset pupusethan  kelpaavat ilvekselle, joten se on voinut olla ruoanetsimisreissullaankin. Viime keväänä/kesänä joku paikkakunnalta kertoikin nähneensä aika lähellä mökkiä ilveksen.

 Mittailin noita jälkiä vielä tulitikkuaskillakin.

 Pihlaja-angervon lehtisilmuja oli jo hieman auennut.

 

Pääsyy mökille menoon oli puiden kaato. Tänään mies kaatoi pitkän koivun ja ison männyn mökin pihamaalta. Kasasin pöllejä ja poltin risut. Osa männystä jäi vielä käsittelemättä, koska satoi aika runsaasti.

Mökin pihapiirissäkään ei ollut paljon lunta. Jäällä lainehti vesi. Kun tuuli, niin kauempaa katsoen järvellä olisi luullut veden vapaana aaltoilevan.

Hiiret olivat syöneet kaiken rotanmyrkyn ja lossaankin oli jäänyt yksi kiinni. katselin netistä rotanmyrkyn hintoja. Todella paljon hinnat ovat nousseet parin vuoden sisällä. Miten kohta maaseudun eläjät pystyvät torjumaan rottia ja hiiriä, kun myös myytävät annoskoot ovat pienentyneet reippaasti? Ei niitä tuhoeläimiä pelkillä lossilla pysty hävittämään.

Tänään on tuhkakeskiviikko. Paastonaika alkaa laskiaisen jälkeisestä keskiviikosta, tuhkakeskiviikosta, joka on saanut nimensä paastoon liittyneestä tuhkan sirottelemisesta pään päälle. Se oli katumuksen ja parannuksen vertauskuva.