Santiago de Compostelasta kotiin

Vielä matkaa reppu selässä jonkin aikaa! Aamutoimien ja aamupalan jälkeen lähdimme hotellilta kahdeksalta kävelemään kohti lentokenttäbussin pysäkkiä läpi aamuisten katujen ja puistojen.

Vielä loimme katseemme horisontissa siintävään Santiago de Compostelan katedraaliin.

Lentokentälle oli lähes kolmen vartin matka bussilla (Matka maksoi 3 euroa.)
Lentokentällä useimmat laittoivat reppunsa jätesäkkiin tai muuhun suojaan jotka teipattiin kiinni, jotta hihnat eivät tarttuisi kiinni jonnekin tai reppu likaantuisi kuljetuksen aikana.
Iberian lennolla lensimme ensin Madridiin kotimaan terminaaliin, josta bussilla kuljimme toiseen eli ykkösterminaaliin, mikä oli lippuihimme merkitty kaukolentojen lähtöterminaaliksi. Kun siellä tutkimme monitoria, niin huomasimme, että lähtömme onkin kakkosterminaalista, joten palasimme takaisin bussille ja ajelimme toiseen terminaaliin. Siellä löysimme lähtöpaikan ja niin pääsimme Norwegianin koneeseen ja matkaan Tukholman Arlandaan.

Espanjalaiset kääntävät maiden ja kaupunkien nimet espanjaksi niin kuin mekin suomeksi. Tukholmakin on Estocolmo. Suomen kaupunkien nimet näyttivät kartalla olevan samat niin espanjaksi kuin suomeksikin - olemme niin kaukana tai niin merkityksettömiä, ettei näitä nimiä kannata kääntää.
Tukholmasta oli sitten matkan viimeinen lentoetappi Helsinkiin, sekin Norwegianilla.

Matkalla kerkisin neuloa yhden sukan menomatkalla kotoa Lissaboniin ja toisen paluumatkalla kotiin Santiago de Compostelasta. Bambupuikot näet saavat kulkea lentokoneessa mukana. Uutta sukkaakin vielä loppumatkasta aloittelin lankajämillä.

Vihdoin kotimaan kamaralla. Koko päivä humahti matkustettaessa.  Tässä odottelemassa bussia vähää ennen puoltayötä kotiin. Bussilta mies haki meidät ja niin pääsimme pikkuautolla loppumatkan. Ihanaa oli palata omaan kotiin omaan sänkyyn oman kullan viereen!