Montamartasta Tabaraan

Lueskelin opaskirjoja eilen Montamartan yhdessä kahvilassa, jossa nettikin, kun albergassa ei ole. Saksalaisilla on todella tarkat opaskirjat. Taidan siirtyä seuraavalle reissulle niiden mukaan kulkemaan. Minulla on englanniksi ja on tämäkin hyvä. Erilaisia asioita painottavat. Tästä itselläni olevasta bongasin oikotien Tabaraan. Kun on ollut sunnuntai, niin tien viertä ajattelin olevan helpompi kulkea, koska liikenne lienee vähäisempää.

 Niinpä aamulla lähdin kulkemaan ensin  noin 5 kilometriä tietä numero 630 ja sitten se jakaantui ja jatkoin tietä  numero 631 kohti Ourensea. Kilometrinumerointikin alkoi tuosta risteyksestä. Matkalla oli myös pitkä silta, joka ylitti joen, jossa ei ollut paljon vettä. Kuivaa. Niinpä pelloilla on ollut sadetuslaitteet käynnissä. Käki on kukkunut pitkin matkaa ja sepelkyyhky äännellyt.

Matkalla pidin muutaman pitkän tauon tien vieressä sopivan pusikon tullessa lähettyville. Tänään ei ollutkaan niin paljon avaria peltonäkymiä kuin tähän asti. Toki peltoja oli paljon. Viitisen kilometriä ennen Tabaraa oli Pozuelon kylänen, jossa baari ja ravintola. 

 Käväisin espresson ja lasillisen vettä juomassa. Samassa paikassa olivat ranskalaiset vaeltajatkin. Ja tuosta ravintolasta sai leiman vaelluspassiin. Läheskään joka päivä ei ole ollut leimamahdollisuutta matkan varrella.
 Pozuelon kylän kirkon seinällä kerrottiin että tänään messu on Tabarassa klo 13.  Olin tuossa puoli yhdeltä, joten sunnuntaimessu jäi väliiin.

Kun olin kulkenut 20 kilometriä tietä 631, ei vain vielä ollut Tabara, kuten ohjekirja sanoi. No lähes pari kilometriä eteenpäin ja jopa löytyi viitta alberque.

 Ei tämä ollutkaan tuo municipal, jota olin tavoitellut, mutta jäin tähän yksityiseen. Täällä yllätyksekseni sain yhden hengen huoneen kaikkein korkeimmalta viimeisessä nurkassa. Tässä vinttikamarissa on kaikki tarpeellinen: sänky, tuoli, lavuaari, suihku, wc-pönttö ja roskis ja tarpeettomana TV, jota en ole avannut. Talon puolesta iso pehmeä froteepyyhe, ja toinen pienempi ja lakanat. 20€ ja hintaan sisältyi myös menu del dia. Ei paha.

Suihkukäynti oli yllättävä: vesi ei valunutkaan minnekään kuin huoneen lattialle. Älysin että lattiakaivo on tukossa, mutta ennen kuin siitä onnistuin saamaan kaivettua moskaa pienistä rei´istä, oli vettä sängynkin alla. Pesin itseni ja kuivasin pyyhkeeseen ja sen jälkeen tuolla pyyhkeellä luuttusin lattian. Tulipa puhtaaksi ilmeisesti pitkästä aikaa päätellen pyyhkeestä.

Päivän pyykin pesin lavuaarissa ja nyt oli ensimmäisen kerran tarvetta pyykkinarullekin. Virittelin sen ikkunan reunoissa olevista koukuista suihkutankoon. Eivät nuo pyykit taida tänään kuivua kuten muina päivinä ovat nopsasti kuivahtaneet tuulessa.

Kävin jo syömässä maukkaan ruoan. Peruna-sipulipaistos alkupalaksi, kanaa perunoita ja vihreää salaattia pääruoaksi ja tietysti hedelmäsalaatti,  purkista otettu, jälkiruoaksi. Oli leipää ja punaviiniä. Kyllä tuon jälkeen nukuttikin.

 

Vedin torkut ja kävin kylällä tarkistamassa, mistä reitti aamulla jatkuu. Samalla tapasin muita vaeltajia ja olin juttelemassa jonkin aikaa.

Illalla vielä keittelin uppokuumentimella vettä, jotta Finrex auttaisi ehkä alkavaan flunssaan - on näet nuha. Jalat ylhäällä seinää vasten on ollut hyvä kirjoitella blogia ja tutkistella huomista reissua. Viileämpää on luvassa ja sadettakin.