Eililtana olin messussa Monesterion katolisessa kirkossa. Edellisen kerran messussa ollessani leipä kastettiin viiniin ja pappi jakoi sen kaikille. Tällä kerralla pappi nautti itse ison leivän kokonaisena ja joi viinin. Tavallinen kirkkokansa sai pienen leivän eli öylätin.
Nyt messussa oli lähes kaikki vain naisia, edellisellä kerralla tekstinlukijatkin olivat miehiä.
Yö meni huonosti. Olin tietämättäni valinnut sellaisen sängyn, joka katosi ja murisi, kun siinä käännöstä. Ja kun yläpetiläinen jäännähti jäisi ja murisi ja koko sänky heilui. Enpä oikein taaskaan osannut nukkua. Tänään ehkä saan paremmin unen päästä kiinni.
Oli sadepäivä. Koko päivän satoi ja tiet nuo pelto- ja tilustiet olivat kultaisia ja lätäkköisiä. Vähän väliä piti ylittää ojia, jotka virtasiat tien yli. Tien reunaan ihan kohdalle oli usein aseteltu kiviä, joita pitkin pääsi kenkää uittamatta vesivirtaaman ylitse. Erään kerran kivi alkoi pyöriä oikean jalkani alla ja niinpä sitten jalka tuli uitetuksi. Siis kenkä ja sukat. Ja loput 15 kilometriä kuljin sisältääkin märän kengän kanssa.
Matka tänään kaikkiaan oli noin 27 kilometriä. 20 kilometriä kuljin koko ajan reppu selässä ja vain Siripirin voimalla. Sitä näet sattui puolikas pötkö olemaan taskussa. En ottanut edes vesipulloakaan esille muista eväistä puhumattakaan. Fuente de Cantosissa pistäytyi kahvilassa ja riisuin takinkin naulakkoon, repun selästä ja nautin espresson ja wifin seurasta puolisen tuntia. Olin matkan varrella nähnyt mainoksen kuuden kilometrin päässä olevasta majapaikasta, jonne sitten suuntasin tosi kuraista caminoa pitkin veden virratessa joka puolella. Toki enää ei tullut rakeita kuten aamupäivällä.
Kun oli sadeilma ja kylmää, aamulla +2 ja myöhemmin jopa +6 astetta.
Odottelen päivän kohokohtaa eli sitä, että saan lukea blogisi. Myötäelämiseni huonoille yöunille. Tämän kevään caminot näköjään ovat taistelua sateen, kuran ja kylmyyden kanssa.
VastaaPoistaMitenhän meidän käy ensi viikolla: meitä on neljä naista lähdössä kymmeneksi päiväksi Portugalin reitin loppuosaan eli Espanjan rajalta rantareittiä Santiagoon. Pitkän ajan sääennustus kyllä lupailee lämpimämpää ja vähemmän sadetta, mutta mene ja tiedä.
Viimeiset kävelylenkit vielä tehtävä, että vois sanoa, että nyt jalat alkavat olla valmistautuneet. Mieli on jo valmis.
Toivottavasti pysähdyt Zafraan. Siinä on viehättävä vanha kaupunki ja suositeltava yksityinen alberga pääkadun varrella: Alberge de la Asocation de amigos del camino
Buen camino.
Saara: Kiitos kommentista. Hyvä tietää että joku sentään lukee näitä. Ja kiitos vinkistä. Olisin muuten lähtenyt vielä eteenpäin. Tämä on kiva paikka, erikoinen.
VastaaPoistaSiunausta ja varjelusta vaelluksellene. Kyllä luen sitä taas.