6.4.2018

Sevillasta Guillemaan


Yön nukuin suhteellisen hyvin ottaen huomioon 11nuorta tyttöä samassa huoneessa, jotka lähtivät vasta illanviettoon, kun itse kävin nukkumaan ja palasivat noin puoli kaksi, kylläkin suht hiljaa eivät kaikki samalla kertaa.
Olin laittanut kännykän kellon soimaan puoli seitsemältä, mutta heräsin pari minuuttia vailla. Otin peduvehkeet mukaan, jotka olin laittanut valmiiksi jo illalla ja kävin asmupeduilla. Sitten palasin huoneeseen pukeutumaan ja otin ruokavehkeet mukaan keityiöön. Keitin vettä piiriin ja teehen. Sillä aikaa kun puuro muhi ja tee hautui, kävin vielä kerran huoneessa hakemassa koko omaisuuteni ja ottamassa lakanat sängystä. Söin, ja läksin matkaan yhden saksalaisen tytön kanssa. Hän suuntasi linjs-autoasemalle ja minä siitä eteenpäin hostellin työntekijän ohjein. Sain kyllä väärät ohjeet ja kesti aika kauan, ennen kuin pääsin varsinaiselle Camille ja löysin ensimmäisen keltaisen nuolen. Kävelin jopa moottoritien reunassa pienen matkaa että pääsin ylittävän sillan kautta rautatien ja joen. Olipa pitkä suora siinä ainakin kilometri. En löytänyt Camasia siis lainkaan, mutta ilmeisesti kuljin expo-näyttelyaluueen poikki. Seuraavan kohteen jo löysinkin hyvin eli Santiponsen nuolen mukaan. Siellä nautin tämän vaelluksen ensimmäisen espresson ja lasillisen kylmää vettä. Nuo ovat minun baarin eli cafeen nautinnot yleensä helpotusta olin ohella. Kahvilaa tarvitaan nimenomaan vessareissujen takia. Yleensä ei kehtaa pistäytyä ellei samalla osta jotain. Espresso on parempi vaihtoehto kuin teepussin liottaminen.
Santiponcessa kävin myös leipomossa hakemassa matkaevääksi tuoretta leipää. 

Matka jatkui ja suurin osa loppumatkan kulki peltoaukioiden halki. Ehkä lähes 10 kilometriä kohtalaisen suoraa tietä vain pieniä mäkiä tiessä, vetinen kohtalon, jonka onneksi pystyi kiertämään metsikön kautta. Peltoaukioiden kasvoi viljaa jo tähkällä ja härkäpapukin kukkia ja tavallinen papu oli noin kymmenen sentin korkuisia. Perunaa näkyi myös ja oliivipuita. Niin Sevillassa kuin myös täällä Guillemaan appelsiinit kukkivat ja tuoksuvat. Enhän muuten niitä olisi tunnistanut, mutta puissa on myös hedelmiä eli oranssikeltaisia kypsiä appelsiineja. Matkan varrella peltotien reunat kukkivat monenlaista niin sanottua  rikkaruohoa: valkoisia ja keltaisia päivänkakkara ota, kurkumakukkia, apilaa, takaisia ja jotain sinistä ja lilaa, jota en tunnista. Ja keltakukkaisia pensaita näkyy monessa rinteessä. Pellolla oli kyntäjä ja tuli tiellä auran kanssa vastaankin.
Guillemaan viimeiset pari kilometriä kuljin autotien reunassa, kun varsinainen camino oli traktorijälkeinen ja savinen osin märkä. Ja samalla ojat ja pienet joet olivat kuivan näköisiä, vaikka viime päivinä oli satanutkin.
Guillemaan majoittuu yksityiseen albergeen, koska se tuli ensimmäisenä vastaan ja tänne mahtui. Tähän otetaan 18  vaeltajaa. Sain alapetin, jossa on vuoteen kohdalla pistorasianon latausta varten sopivasti. Täälläkin on lakanat, nyt jopa petattuina valmiiksi. Suihkun jälkeen kävin pesemässä sukat ja alusvaatteet ja t-paidan, jotka kovassa tuulessa kuivuivat sillä aikaa, kun kävin syömässä menu del dian eli peregrinomenun kuudella eurolla. Alkuruoaksi otin ensalada mixan eli lautasellisen vihreää salaattia, jossa oli mukana ituja ja jotain muutakin. Viinietikka, öljy, suola ja pippuri olivat leivän ohella tarjolla, lasillinen viiniä ja pääruoaksi kanaa öljyssä paistettuja fileeviipaleita ja tietysti ranskalaiset. Jälkiruokana tänään otin teen. Vatsa täysi 22 kilometrin jälkeen taas. Tosin vaelluksella pysähtelin noin viiden kilometrin välein juomaan ja syömään jotakin. Vain Santiponcessa oli kuppila.  muuen matka autiota. Ainakin kymmenen muuta  vaeltajaa näin kävelevän samaan aikaan. Kun tulin lounaalta, niin tämän albergen , Albergue Lux de Camino, ovella tuli jo poiskäännytettyjä vastaan.
Täällä saa aamupalan laittaa itse. Aineet ovat keittiössä valmiina. Majoittuminen maksaa 10 euroa ja aamupala 2 euroa sen lisäksi. Siis peti kunnon lakanoin ja ilman torakoita, ei ainakaan jälkiä näkynyt missään. Nyt vielä pitää lähteä ostamaan kaupasta eväät huomiseksi, kauppa aukeaa 17.30.
Tarkkoja ei ole ainakaan vielä - vaselointi tehty suihkun jälkeen ja jalkoihin villasukat ja crocsit. Tänään on ollut kohtalaisen lämmintä. Aurinko paistoi ja paikallisen apteekin mittari näytti 27 astetta. Mutta alempana oleva 20 samaan aikaan. Nyt jo vähemmän ja on ollut tuulista, joten fleeze päällä on sopiva. Jalatkaan eivät turvonneet tukisukissa, vaikka etukäteiskävelyt jäivät olemattomiin.

1 kommentti:

  1. Onpa virkistävää lukea reissustasi. Vannoutuneena reissunaisena oma mieli halajaa tällaisia juttuja.

    VastaaPoista