kirjailija Aili Konttinen ja Inkeri

Kun oli lapsi, luin Aili Konttisen kirjan Inkeri palasi Ruotsista. Se kertoi sota-ajasta, jolloin lapsia lähetettiin Ruotsiin sotaa pakoon. Matinojan Inkeri oli tuossa vaihtokodissaan nelisen vuotta  mamman ja papan luona  vauraassa Nygårdin kartanossa ja sai olla siellä heidän ainoana lapsenaan. Sitten sota loppui ja Inkerin omat vanhemmat halusivat lapsensa tietysti takaisin kotiin. Sopeutuminen oli vaikeaa.

Nyt oli kulunut kaksi talvea ja yksi kesä ja tuli taas uusi kesä ja Inkeri - Ruotsissa Inger - oli kutsuttu kesäksi Ruotsiin jälleen Nygårdiin. Siellä hän tuo tuulahduksen suomalaisia karjalaisen kotinsa tapoja. Yksinäiseksi isosta perheestä tullut Inkeri tunsi aluksi olonsa, mutta hän löysi kesänaapurin hieman vammaisen pojan ja kohta vielä kartanon työläisen lapsen Ullan ja tämän kolme pikkusisarusta leikkikavereikseen. 

Luin tämän kirjan Inkerin kesä  (WSOY 1949) mielenkiinnosta, koska en ollut lapsena lukenut jatkoa tuolle Inkeri palasi Ruotsista -kirjalle. Myös tämä on hyvä aikuisenkin lukea ja pohtia millaista  70 vuotta sitten oli kahdessa erilaisessa maassa eläneen lapsen elämä. Varmaan paljon tottakin tuossa kirjassa fiktion ohella.
Konttinen kirjoitti monia lasten ja nuorten kirjoja. Lasten- ja nuortenkirjatuotantonsa lisäksi Aili Konttinen julkaisi satu- ja kertomusmateriaalia opetustarkoituksiin. 1950-luvulla hän toimitti viisiosaisen Lasten Kultaisen Kalevalan.

Tämä osuu Helmet-lukuhaasteen 2018 kohtiin
1. Kirjassa muutetaan
5. Kirja sijoittuu vuosikymmenelle, jolla synnyit
14. Kirjan tapahtumat sijoittuvat kahteen tai useampaan maahan
23. Kirjassa on mukana meri
28. Sanat kirjan nimessä ovat aakkosjärjestyksessä
40. Kirjassa on lemmikkieläin