Luumuhilloa talven iloksi

Taas valmistui yksi hillo. Pari päivää sitten keitin pari kriikunahilloa, oikeastaan marmeladia toinen ja toinen löysähköä hilloa. Nyt tiistaina sitten tätäkin hilloa voisi sanoa luumumarmeladiksi, koska tämä jymähti lopulta hyvin eikä jäänyt löysähköksi. Sain viime viikolla sukulaiselta ämpärillisen punaisia luumuja. Osan niistä söimme ja osan jaoimme lapsen perheeseen. Nyt loput piti säilöä. Löysin Dan-sukkerin mausteisen luumuhillon ohjeen ja sovelsin sitä sitten omalla tavallani.

Oli kolmen litran kulhollinen soseutettua luumua, kilo hillosokeria ja ruokalusikallinen kardemummaa sekä kolme kanelitankoa ja pussi punaista Melatinia sekä pari desiä hienoa sokeria ja kuuden litran kattila ja puulasta sekä vispilä.

Huuhtelin luumut ja poistimme kivet. Hienonsin luumut sauvasekoittimella. Kuumensin kaikki ainekset, luumut soseutettuina, kanelitangot ja kardemummarouheen sekä sitruunamehun,  kattilassa. Sekoitin sitten hillosokerin kiehuvaan seokseen, kuumensin ja keitin kymmenkunta minuuttia sekoitellen välillä. Lisäsin pariin desiin sokeria sekoitetun punaisen Melatinin vispilällä. Kiehautin pari minuuttia ja kuorin vaahdon pois. Purkitin keitettyihin ja Atamonilla huuhdeluihin purkkeihin ja kansiin.