Pontevedrasta Almenteiraan

Eilisiltana tuli vielä myöhään pyöräilijöitä, jotka melusivat pitkään tehden yhteisen ateriansa. Samat kovaääniset aamulla kuuden maissa samoissa hommissa. Nousin sitten kuudelta, tein aamuhommani ja latasin puhelimeni. Vasta myöhemmin, kun huoneessa oli jo valot, hain makuupussini ym. pois.  Minulla on lajiteltuina pusseissa tavarat, jotka roikkuvat s-koukusta sängyn laidassa. Otan siitä hiljaa aina tarvittavan pussin mukaani. Näin en häiritse reppua tai makuupussia kahisuttamalla toisia.

Lähdin seitsemän tienoissa kävelemään. Alkumatka kulki muutaman kilometrin samaa reittiä kuin suoraan Santiago Compostelaan menevät. Sitten muutaman kilometrin päässä tuli risteys, josta alkoi tämä Espiritual Route kohti Santiago. Kyllä tämä onkin erilainen reitti. Meri näkyi korkealtakin.

Heti reitin alussa alkoivat ensimmäiset nousut. Kyllä taidan tosiaan tarvita astmalääkkeitä, jotta jaksan nuo kiipeillyt. Jos olen laulanut virttä 548, niin nyt oli toisena matkalauluna - ihan ääneen lauloin monta kertaa päivän kuluessa - Pieni nokipoika vaan, uunin piippuun katoaa, yhä ylös yrittää, katolle hän kiipeää.

Vaellus jatkui Campanoon, jossa nuo keltaiset nuolet olivat heikosti kahdessa risteyksessä. Toisessa lähdin väärään suuntaan, niin heti kohdalla olevasta talosta nainen huuteli, että käänny ja osoitteli käsillään oikean suunnan. Enkeli siinäkin.
Luontopolkua kierteli  reitti San Juanin kirkolle Poioon. Ei vain kirkko ollut avoinna.
Poion luostarin luona Tapasin taas perhevaeltajat, jotka olivat tulossa myös Almenteiraan. Luostarista kysyin stämppiä, mutta mies sanoi, ettei ole nyt auki, vasta maantaina kymmeneltä. Joten se siitä!

Poiossa matkalla oli hyvä kahvila. Eurolla sai espresson, vesilasillisen, tuoremehua ja kakkupalan - kahvin ja veden pyysin, lisukkeet tulivat taas yllätyksenä. Ja oli hyvin siisti paikka muutenkin ja ystävällinen palvelu.

Siitä kääntyi sitten kulku kohti Combarroa ja rantaa, jossa hieman kierreltiin ja sitten alkoi nousuosuus. Ensin asfalttia vähän yli Vilarin. Vilarissa oli mäessä bussipysäkki varjossa. Siinä istuskeli jo pyöräilijä, joka sittemmin on täällä alberguessa myös. Juttelimme kaikenlaista vaeltamisesta. Hän lähti, jäin vielä lepuuttelemaan.

Kyllä monta kertaa sai istua ja välillä vain nojata sauvoihin ennen kuin olin perillä. Istuinalusta oli tarpeen noilla metsäisillä osuuksilla.
Metsät tuoksuvat männyiltä, jotka ovat pitkäneulaista laatua, ja tietysti eucalyptukselta.  Eucalyptusta on täällä kasvatettu paljon. Se on aika nopeakasvuista, mutta tarvitsee paljon vettä. Sen siemenkotilot ovat hyödyksi vaatekomerossa: torjuvat koita tuoksullaan. Olen poiminut taskuuni noita siemeniä

Jos oli ylösmeno rankkaa, niin alastulokin Almenteiraan oli pientä kapeaa polkua pitkin hankalaa.

Almenteirassa on vanha Luostari 1100-luvulta. Siellä voi viettää nykyään retriitissä muutamia päiviä.
Kävin luostarin kirkossa, jossa tänään oli häät. Kirkko oli hienosti koristeltu.

Almenteiran albergue, municipal, on 32-paikksinen kai suhteellisen uusi tai uusittu. Yläkerrassa on jotain kylän toimintaa ja pihalla leikkipaikka ja reilusti parkkitilaa. Huone on jaettu loosseihin, joissa on tilaa 12 hengelle kerrossängyissä. Kahden sängyn välissä on oveton hyllykaappi, jossa neljä hyllyä ja hyllyissä pistorasia. Lamppu on myös sängyssä jokaisella. 32 paikkaa. Mikro ja muutama astia. Juoma-automaatit. Pesukone, muttei kuivuria. Pyykinpesupaikka pihan reunassa outo: hana ja laatikko, jonka päällä muovikori vesiastiana. Kyllähän se niinkin toimi. Vettä kehotetaan muutenkin säästämään.

Pyykin ja suihkun jälkeen kävin syömässä noin puolen kilometrin päässä ravintolassa.

Kylläpä tänään väsyttää. Olen vain lepäillyt ja hetkeksi sain untakin. Tulin noin 13.30 perille albergueen.  Täällä on myös WiFi, mutta eri nimellä kuin muissa municipal alberguessa eli rekisteröinti ei avannut wifiä tullessa, hospitelara oli myöhässä tunnin verran, joten pihalla oli aikaa odotella.
Ja taas alkaa majapaikka täyttyä illalla.
Matkamittari näytti reilusti enemmän mitä oli annettu, 26,5 km ja ruoka- ja luostarikävelyt päälle.