17.8.2020

Tämän vuoden ensimmäinen ja viimeinen

 Kun yhdet loppuvat, niin toiset alkavat kypsyä. Karhunvattuja on tulossa paljon, jos säät vain sallivat, niin nuo ehtivät kypsyä. Vadelma-aika alkaa olla jo ohi. 

Tänään keitin tämän vuoden viimeiset herukat. Poimin eilen mökiltä viherherukat ja mies tänään viimeiset punaherukat, joista tein maijallisen höyrymehua. 

Eipä kuitenkaan mehumaijaa laiteta  säilöön, vaan se on omenahillon tekoon mitä mainioin. Toin mökiltä viimeiset Pekka-omenat, jotka otin puusta. Pekka-lajike ei ole ollut suotuisa. Ensinnäkin se muumioituu ahkerasti tai halkeilee muuten raakanakin. Tänä vuonna siinä oli myös paljon madonsyömää. 
 
Hillosta tuli  maukasta ja sakeaa. Laitoin maijallisen omenia, kun ne oli kieräytetty höyrytyksen jälkeen sosemyllyllä soseeksi, kattilaan ja kuumensin ja sekoitin sekaan pussillisen hillokeria, kiehautin kymmenkunta minuuttia ja kehitettyihin, atamonilla huuhdeltuihin purkkeihin annostelin hillon. Mökin omenapuun hilloa ensimmäistä kertaa oli mahdollista tehdä, koska tänä vuonna ensimmäisen kerran tuli omenia enemmän kuin kymmenen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti