KYHäykset

KYH = KesäYön Hullutus

Nyt nämä ovat valmistuneet! Eivät toki aivan kaikki. Suurin osa on tänään valmsitunut lopullisesti, koska tylppäkärkinen neula oli hävinnyt ja hankin vasta äskettäin uuden. Niinpä:  nyt on viimeinen päivä saada tämä haaste valmiiksi ja kirjattua. Tänään sitten päättelin koko joukon sukkia. Kaikki neuleet haasteessa ovat sukkia, isompia ja pienempiä ja vielä pienempiä.

Parit sukat olen myynyt/lahjoittanut jo pois ja kuvannut aikaisemmin.

Tänään en voi vielä edes punnita näitä, koska pöytävaa'an patteri ei toiminutkaan.
Neuloin siis 8 junasukat, 7 nukensukat, kolmet Kerttu-sukat, kahdet Olga-sukat ja yhdet lapsen sukat. eli yhteensä 21 sukat. Kolmet jäivät kesken.

KYH1: sukat 4-vuotiaalle Regian lilasta langasta 

KYH2: junasukat kummipojan tulevalle sisarukselle sinikirjavasta Strömbegarn sock wool -langasta.  

KYH3: Kerttu-sukat aikuiselle naiselle sinapinkeltaisesta Seiskaveikasta

KYH4: junasukat punakirjavasta Nallesta

KYH5: junasukat punakirjavasta Hot Socks London -langasta. Valmiit 15.7.

KYH6: junasukat keltakirjavasta Hot Socks London -langasta

KYH7: junasukat kirjavasta Strömbegarn sock wool -langasta

KYH8: Olga-sukat vihreäkirjavasta Hot Socks London -langasta

KYH9: Olga-sukat punakeltakirjavasta Hot Socks London -langasta EI

KYH10: Kerttu-sukat aikuiselle naiselle sinapinkeltaisesta Seiskaveikasta. Valmiit 10.6.

KYH11: Kerttu-sukat lilasta Novitan Aapo Seiskaveikasta

KYH12: Olgasukat keltakirjavasta Hot Socks London -langasta. EI

KYH13: Kerttu-sukat farkunsinisestä Aapo Seiskaveikasta EI

KYH14: Olga-sukat punakirjavasta Hot Socks London -langasta

KYH15: nuken sukat vaaleanvihreästä Seiskaveikasta

KYH16: nuken sukat lilasta Novitan Aapo Seiskaveikasta

KYH17: nuken sukat keltakirjavasta Nallesta

KYH18: nuken sukat tummanpunaraidallisesta Seiskaveikasta

KYH19: nuken sukat sinikirjavasta Strömbegarn sock wool -langasta. 

KYH20: nuken sukat vaaleanlilasta merinovillaisesta Viking Baby Ull langasta

KYH21: nuken sukat kirjavasta Nallesta

KYH22: junasukat vaaleanpunaisesta Nallesta

KYH23:junasukat vihreänkirjavasta Hot Socks London -langasta

KYH24: junasukat vaaleanpunaisesta Pikkusiskosta - lanka loppui kesken ja piti tehdä muu:TILALLA ON  junasukat vaaleanlilasta merinovillaisesta Viking Baby Ull langasta

Mustikkahilloa

Mustikkahillo on tämän päivän hillo. Tosin myös ensimmäinen hillo, jota tänä kesänä olen valmistanut. Mustikoita olemme poimineet yllin kyllin ja nyt oli kymmenen litraa ylimääräistä. Pakastin ei vedä määräänsä enempää, joten jouduin hillolinjalle. Tein todella ison satsin. Laitoin kymmenen litran kattilaan sokereiden (n. 2 kiloa) kanssa mustikat. Pikkuisen muussasin, että ne mahtuivat. Pohjalle puoli desiä vettä varmuuden vuoksi aloittaessani keittämisen. Hitaasti nelosella/kolmosella kuumensin seoksen. Kauhoin osan pois toiseen kattilaan, jonka sitten sauvasekoittimella hienonsin.

Kolme litraa toisessa kattilassa ja toisessa sitten ne seitsemän. Kun olin aikani niitä haudutellut, sekoittelin kaksi pussillista punaista Melatinia ja pari desiä sokeria mukissa ja vispilällä sekoitin tuon seoksen sopivasti kumpaankin kattilaan. Pari minuuttia annoin kiehahtaa ja nostin pois levyltä.
Olin keittänyt toisessa isossa kattilassa lasipurkkeja ja niiden metallikansia. Nostin ne isolla haarukalla pois ja huuhtelin vielä Atamon-liuoksella.

Kauhalla suppilon kautta täyttelin purkit ja kiersin kannet kiinni. Huomenna tiedän, onko hyytynyt tarpeeksi tuo isompi mustikkahillosatsi. Pienemmän kattilan annos ainakin  onnistui sakenemaan.

Työpäiväkin oli tänään. Tosin vielä ennen töihin menoa käväisin kotikylän kesämarkkinoilla. Tapasin naapurin, joka muisteli vuoden 1963 bussimatkaamme Baijeriin silloisen kotikuntamme ystävyyskaupunkiin. Hän oli juuri edellispäivänä katsellut vanhoja valokuvia matkaltamme. Silloista matkaa varten olimme harjoitelleet muutamia tanhuja. Matkalla mukana oli myös harmonikansoittaja Paavo Melander säestämässä tanssejamme.

Sana tänään: Älä jätä elämääsi oman ymmärryksesi varaan, vaan turvaa koko sydämestäsi Herraan. Missä kuljetkin, pidä hänet mielessäsi, hän viitoittaa sinulle oikean tien. (Sananlaskut 3:5-6)

Jälkikirjoitus: Ei hyytynyt isompi satsi, mutta seuraavna kerran laitan sekaan lisäksi sitruunahappoa - ilmeisesti sitten onnistunee.

Marjoja, vaaleanpunaista ja mustaakin

Kaikki puutarhan viinimarjat alkavat jo olla mehustuskelpoisia. Näitäkin vaaleanpunaisia tulee tänä vuonna jo niin paljon, että ne joutuvat mehuksi tummemman punaisen joukkoon tai valkoisten seuraksi. Nämä Ailit kasvavat mökillä.

 Mustia olen jo poiminut mehua varten.

     

 Ensimmäinen annos mehua, seitsemän pulloa mustaa viinimarjaa, keitettiin mehumaijalla tällä viiikolla.

Olen kierrellyt metsässä sienessä ja mustikassa. Reissuilla sain jo maistaa kypsiä puolukoita.

Olen yrittänyt tänä kesänä viettää aikaa mökillä. Usein olen kulkenut sieltä töihin. Viime yönkin olin taas siellä. Menin illalla myöhään, lämmitin saunan ja nautin kauniista illasta ja lämpimästä järvivedestä. Tänäänkin uin monta kertaa töiden välillä. Tein näet mökillä koneella  ja puhelimessa töitä ja aina välillä pulahdin veteen, joka oli 21-22 asteista vielä, vaikka Jaakko sen kylmän kiven sinne oli heittävinään.

Kummilasten kuulumisia eilen kävin kuulemassa ja sain surullisia tietoja. Eivät saa jäädä tänne. Nyt on muutenkin näiden ystävien kanssa jännittävät ajat. On syntymässä vauva ja on monet muut jutut...
Onkohan joku pitänyt vauvakutsuja? Miten sellaiset voisi parhaiten järjestää? Niin voisi saada varusteita vauvalle, jota varten ei ole vielä oikeastaan mitään. Kaikki ystävät koolle?

Välillä pitää käydä kotonakin. Niinpä palasin töistä kaupungin kautta ja kävin katsomassa autojen värejä. Mikähän näistä olisi paras? Toki sentään tutkin autoja muutenkin kuin väriä - väri on sivumauste..

Ruskeaa

Tämän viikon MakroTex-haasteen aiheena on RUSKEA.

Ruskea on maanläheinen väri, jota löytyy lähes kaikkialta luonnosta

 

Ehkä ei sentään pettuleipää, vaan aivan ehtaa ruisleipää. Vanha suomalainen sananlaskukin kertoo, että Leipä miehen (ja naisen) tiellä pitää. Runsas kuidun saaminen tasaa verensokeriarvon heilahteluja.

Sukellus

Sukelsin järveen tänään parikin kertaa. Kylläpä korvat soivat vieläkin, vaikka miten päätäni riiputtaisin ja heiluttaisin.  Tähän asti tänä vuonna en ollut sukeltanut, vaan lähtenyt uimaan mökkijärveen portaita pitkin. Ranta on nimittääin syvä.
Ilma oli lämmin ja järven vesi samoin (vesi 21 astetta), vaikka Jaakko tänään kylmän kiven sinne heittikin. Lämpimiä säitä on lupailtu lisää tällekin viikolle.

Sain mökille vieraita. Osa kummilapsiperhettä ja afgaaniystävä tulivat vierailulle. Saunoimme ja uimme naisporukassa tai oikeastaan minä enimmäkseen uin, toiset kun eivät ole vielä oppineet uimaan. Heidän kotiseuduillaan kun ei ole ollut järviä. Veteen kuitenkin pääsi laiturilta tikkaita myöten ja tikkaista olikin  hyvä pitää kiinni ja polskia.

Vieraat marjastivat mustikoita ja nauttivat niistä. Sain jopa heiltä tuliaiksikin itsetehtyä mustikkahilloa. Ja maukasta naan-leipää.

Minä marjastin vain hieman. Yritin myös opettaa vierailleni marjapoimurin käyttöä. Ja tietysti leivoin  mustikkapiirakan perinteisellä ohjeellani.

Paistoin pikkumuikkuja ja valmistin linssikeiton. Linssikeittoon laitoin kattilaan pari isoa sipulia ja kolme valkosipulinkynttä hienonnettuna öljyyn hautumaan. Lisäsin puolitoista litraa vettä ja pari naudanlihafondikuutiota. Huuhdoin kolme kourallista linssejä  ja laitoin ne kiehuvaan liemeen. Kun linssit olivat kypsiä, lisäsin purkillisen tomaattimursketta hautumaan kattilaan mustapippurirouheen ja suolan kera. Lisäilin vielä hieman vettä, etttei sopasta tullut liian sakeaa.

Työt ovat esillä edelleen. Tänäänkin niitä olen tehnyt. Sunnuntaina oli kolmen kirkon kierros: Ensimmäisessä oli luomakunnan sunnuntain messu, toisessa sanajumalanpalvelus ja kolmannessa kaste. Jumala on antanut ihmiselle vastuun luomakunnan huolenpidosta. Meidän ihmisen tehtävänä on viljellä ja varjella luomakuntaa ja toimia tuhon voimia vastaan. Työseurakunnan neljäs kirkko jäi samana päivänä vielä käymättä! Etukäteen hieman pohdin, miten selviän aikataulussa tuon kirkkokierroksen, mutta yllättävän hyvin kaikki sujui, kirkkokahveille ja juhlimaan 110-vuotiasta maamiesseuraa en vain kerinnyt.

Sunnuntai-iltana kävimme taas kerran pelaamassa lentopalloa suvun kanssa. Sen jälkeen vielä poimimme kirsikoita puusta niin korkealta kuin tikkaiden kanssa ylsimme. Sitä ennen poimimme saskatoonipensaista kypsät marjat. Niitäkin jo olivat linnut ja lehtokotilot kerinneet näykkiä. Pari litraa taisi tulla kumpiakin. Ilta sitten sujuikin mukavasti kirsikan kiviä poistellessa.

Nauttikaa luonnon kauneudesta ja auttakaa voimienne mukaan maata, vettä ja ilmaa sekä niissä kasvavia ja liikkuvia kukoistamaan oman tarkoituksensa mukaisella tavalla!

Kumpi on komeampi?

Oli tänään tässä kirkossa kahdet vihkimiset ja kahdet hääautot  kirkon edessä odottamassa vihkiparia.

Numerot lensivät

Mökillä eilen sain nauttia vieraista. Kummipoika äitinsä kanssa ajeli sinne. Olipa mukavaa rupatella pitkästä aikaa. Paistoin vohveleita ja tein pataleivän ja mustikkapiirakankin. Toki myös nuoren makuun spaghettia kastikkeineen. Saunoimme, uimme - nuorin varmaan ainakin seitsemän kertaa -  ja teimme kävelyretken pitkin ns. hevospolkua, poimimme mustikoita ja kantarelleja sekä näimme myös hevosia ja pitkä- ja paksukarvaisia lehmiä, ylämaan karjaa. 

Aamulla aikaisin vein autoni huoltoon. Kun lähdin töistä niin auto oli jopa läpäissyt katsastuksen. Eipä autokorjaamon sitä pitänyt viedä katsastukseen, mutta ilmeisesti siellä ajateltiin jospa on jokin vika mikä vielä ilmenee ja korjataan katsastuksen jälkeen. Taas vuodeksi on 14-vuotiaalla autollani mahdollista liikenteeseen. Ja säästyin katsastusreissusta. Toki yksi hälytysvalo palaa edelleen, mitä on palanut vuosikausia ja juuri ja juuri saatu pois useimmiten ennen katsastusta. Jos ei, on joutunut uusintakatsastukseen. Ja heti taas se valo palaa - tyyppivika, mihin on tottunut.

Puutarhassa täällä kotona kypsyvät monet marjat. Jopa osa karviaisista on syöntikypsiä. Pian pitäisi alkaa mehustaa viinimarjoja. Mustatkin ovat kypsyneet. Punaherukat on suojattu verkoin, mutta marjatuomipihlaja ei tänä vuonna. Siinä marjat kypsyvät eri tahtia, joten osa alkaa olla jo ohi - kuivuu, kun en ole kerennyt niitä poimia  - ja osa on vielä kypsymässä. Kirsikkapuissakin tänä vuonna on reilusti punaista.  Rastaat alkavat palailla pihapiiriin nauttimaan herkuista.

Työpäivä tänäänkin on ollut. Olin siunaustilaisuudessa kappelissamme. Jostain syystä tuoli, jolla pappi usein istuu, oli laitettu aivan virsitaulun kohdalle. Virsitaulu on käännettävä  ja sojottaa seinästä ulospäin. Kun nousin tuolilta, pääni osui virsitauluun ja sen takana olleet virsien numerot lensivät ympärilleni. Pääni kolahti aika kovasti. - Olipa saattoväellä hymyilemistä! Ja minua nolotti. Kanttori kertoi myöhemmin, että aikaisemmin oli joku toinenkin pappimme siihen päänsä kolauttanut. 

Herra, kädelläsi asua mä saan, turvallisin käsi päällä maan.
Siellä kaikki saavat uuden sydämen, rauhan annat haavat sitoen.
Onneni on olla Herraa lähellä, turvata voin yksin Jumalaan.
Onneni on olla Herraa lähellä, tahdon laulaa hänen teoistaan. (Virsi 517:1)

Viikon varrelta

Mustikoita on löytynyt metsästä paljon tänä vuonna. Jos vain olisi aikaa poimia... Mustikoita puhdistaessa sain kaverin, josta en kovin ilahtunut. Meillä mökillä on jossakin ampiaispesä. Ampiaiset tykkäävät jostain syystä juuri puhditetuista mustikoista ja tuppaavat tulemaan myös marjanpuhdistimelle. Tänäänkin jätin kesken tuon puhdistamisen, kun pari innokasta pörräili siinä sormien seudulla ja lopulta ne asettuivat vatiin, jossa oli puhdistettuja mustikoita - taisi jokunen joutua sen mukana jääkaappiinkin.

Kotipihallakin on kukkivaa. Nämä kellokukat ovat hyvin leviävää laatua.Vuohenkellon erottaa muista kellokasveista melko helposti pitkän, toispuolisen, nuokkuvakukkaisen kukintonsa avulla. Vuohenkello on hyötykasvi: sen mukulamaisen turpea juurakko on syötävä ja muistuttaa maultaan palsternakkaa. Myös sen nuoria lehtiä on ennen vanhaan syöty salaattina.

Kotikasvimaalta löytyy jo maukasta syötävää. Nauriita olen syönyt raakana, mutta punajuuret keitin. Olivat päässet jo miltei liian isoiksi. Mökille ne on kylvetty myöhemmin ja kasvimaakin on varjossa. Ja nauriin lehdet ovat ötökät mökin kasvimaalla syöneet aivan reikäisiksi.

Töihin ohikulkiessa virastolta kirkkoon näin, miten oli seurakunnan juhlapaikassa juhlijoiden terassi kehitelty traktorin peräkärryyn. (Kuva J.Honkanen)

Viime lauantaina vietettiin reippaan  kaksivuotiaan miehenalun synttäreitä. Tämä possu pitää käsissään taulua, jossa on päivänsankarin nimi ja ikä.

Juhlittava sai lahjaksi maalin ja niin palloa sinne hän potki innokkaasti. Housut vain tuppasivat tippumaan...

 

Sunnuntaina kylän juhlaviikko päättyi kansanlaulumessuun ja juhlaan kahvitteluin. Juhlan juonsi Leena Ritala tottunein ottein.  Juhlapuheen piti Antti Oksanen. Puheessaan hän toi esiin miten mahdollisuuksien ja uhkien kautta näkökulma ratkaisee, miten voi kehittää paikkakuntaa. Kolme vinkkiä: yhteisöllisyys ja  vertaistuki, toiseksi yrittäjyys ja kolmanneksi yhteys luontoon. Ainakin hän lapsuuden ja mökkiläisyyden kautta koki nimenomaan mahdollisuuksia.

Mökillä olen saanut viettää monta päivää töiden ohella. Aamuisin pääsee aamu-uinnille ja iltaisin iltauinnille, joskus päivälläkin kerkiää pulahtaa järveen. Mökin puutarhassa on tänä vuonna satoa tullut kirsikoistakin. Ne alkavat nyt kypsyä. Marjapensaistakin saa jo maistiaisia. Aivan pian nekin ovat poimintakunnossa. Mökillä on viidenlaisia herukoita ja niiden lisäksi karviaisia. On mustaviinimarjaa, punaviinimarjaa, valkoista viinimarjaa, vaaleanpunaista viinimarjaa ja vihreääkin viinimarjaa. Karviaiset ovat vielä raakoja, vihreitä, mutta kohtapuoliin kypsyvät keltaisiksi.

Näin aikaisin ovat myös kuunliljat kukassa. Niiden takana myös elokuun kukkija pietaryrtti avaa jo kukkanuppujaan. Samettikukat tuovat väri-iloa mökin pihaan.

Mökillä keltaista

 Tämän viikon MakroTex-haasteen aiheena on KELTAINEN.

Keltaista näkyy jo eri puolilla mökinkin pihamaata yllättävän paljon. Keltaiset kukat miellän syyskukkijoihin, koska syyspuolella on paljon keltaista kukkivaa kuten pietaryrtit, kultapallot, nauhukset, piiskut. Jotenkin en osaakaan ajatella, että kesä on jo puolen välin yli - alle kuukausi taas koulujen alkamiseen. Tänä kesänä myös sato on kypsynyt todella aikaisin.

Puista tippuilee jo keltaisia lehtiä tuulen mukana. Keltaiset lehdet voi hyödyntää: kompostiin vain - tosin vasta syksyllä haravoin ne.

Suikeroalpi on levinnyt laajalle maanmyötäisten versojen avulla. Suikeroalpin kukinta kestää heinäkuun alusta jopa syyskuun alkuun. Tänä vuonna se alkoi kukkia jo kesäkuulla. Laji kukkii runsaimmin auringossa, mutta varjossa lehdistöstä tulee rehevämpi ja tummempi kuin runsaassa valossa.

Syötävän kaunista keltaista. Kurpitsankukkia voi friteeratakin kastaen ne ensin lettutaikinan tapaisessa taikinassa.

Kantarelleja löytyy jo paljon, myös mökin pihamaalta. Mies teki metsäkävelyn, löysi reilusti kantarelleja ja putsasi niitä: iso pesuvati täyttyi kukkuroilleen.

 Samettikukkia on monenvärisiä. Myös keltaisina niitä kasvaa mökin kukkapenkissä.

Maitikka, lieneekö kangasmaitikka, levittäytyy koko mökkitontille lukuunottamatta ruohikkoa. Maitikka on yksivuotinen kasvi, joka leviää siemenistä.

Mökkikuulumisia

Mies osti minulle uuden päärynäpuun mökille, kun Pepi-päärynä olikin saastunut ja nyt hävitetty. Hän toi kesätorilta pitkän hentoisen kapoisen Olga-päärynäpuun, jonka istutti mökille eri paikkaan, missä Pepi siellä oli.

Olga-päärynän väitetään olevan poikkeuksellisen kestävä. Se on Joensuusta lisäykseen otettu venäläinen taloushedelmä. Lajike on jalostettu vuonna 1920 risteyttämällä ussurinpäärynä ja ’Yleinen Suomalainen Päärynä’.  Hedelmä on kirkkaankeltainen, pieni tai keskikokoinen, lähes pyöreä, maultaan kirpeän happoinen. Hedelmät ovat voimakkaan happoisia ja kovia, sopivat parhaiten säilöttäväksi. Runsas valkoinen kukinta alkukesällä ja lehdistön ruskeanpunainen syysväri tekevät lajikkeesta myös upean koristepuun. Pystyoksainen ja  isokokoinen puu tuottaa runsaasti satoa.  ’Olga’ on myös hyvä pölyttäjä, mutta tarvitsee pölyttäjän. Saa nyt nähdä, miten monta vuotta tuon päärynän hedelmien tuottamiseen menee. Pitänee hankkia vielä toinen päärynäpuu mökille.

Kotona kukki tänä kesänä ensimmäisen kerran ns. tohtorin päärynä, jossa on myös kaksi muuta lajiketta. Olen odotellut lähes kymmenen vuotta sen kanssa, että jotain tapahtuisi. Nyt keväällä oli yksi kukkaryhmä yhdessä oksassa eikä hedelmää tullut vieläkään.

Mökillä omenapuu kukki aika hyvin ja muutama hedelmänalkukin näkyi. Tänään kiertelin katselemassa, miten monta on tulossa. En nähnyt yhtään ja löydin kolme raakiletta puun alta. Harmi.
Kirsikoita mökillä on tulossa: puussa on aika kivasti raakileita. Saa nähdä, saanko yhtäkään vai kerkiävätkö linnut sitä ennen osingolle.

Vapaapäivän iloja on päästä metsään marjastamaan ja sienestämään. Mustikoita olemme poimineet tänäänkin. Kyllähän niitä poimii, mutta se putsaaminen! Tänään on minulla taas putsaussessio meneillään. Nyt vain pieni tauko välillä. Pistäydyin jälleen uimassa.

Mustikoita syön suoraan puskasta poimiessani ja nyt myös tein taas mustikkapöpeeröä. Se on herkkuani. Mökin pihassa kasvaa paljon mustikkaa ja lähimetsissä myös.

Nyt alkaa löytyä myös vadelmia. Meidän mökin lähellä on hakkuuaukio, jossa on paljon vattupuskia ja jo nyt vatutkin ovat kypsyneet tuossa mäenrinteessä.

Veimme veteen illalla verkon ja saimme monta siikaa ja joukon isoja ahvenia. Mies savusti pari siikaa. Saimme herkkuja lounaaksi, kun myös kaivoimme uusia perunoita omasta perunamaasta ja salaattia kasvimaalta.

Päivän lehteä hakiessani sain samaan kassiin myös muuta: tien vierillä kasvaa monenlaisia kukkia. Niitä poimin ja laitoin taas laiturille tuoreita kukkia isoon lasipurkkiin. Postireissulla löysin myös muutaman kantarellin.

Heinäkuussa marjastetaan

MakroTex-haasteessa on tällä viikolla aiheena HEINÄKUU. Heinäkuun nimi johtuu suomenkielessä siitä, että tähän aikaan, vuoden lämpimimpänä aikana tehtiin heinää karjalle.

Rentunruusu eli maitohorsma on jo kukkinut pitkään. Tänä kesänä sen kukinta on alkanut jo aikaisemmin kuin yleensä. Kesä alkaa olla sen kohdalla piakkoin ohi ja mehiläisten mieliruoka samoin. Normaalistihan loppukesän hunajakasvina pitkään kukkiva maitohorsma on verraton niin mehiläisille, kimalaisille kuin perhosillekin.. 

Marjakausi on alkanut. Mustikoita on löytynyt jo juhannuksesta lähtien ja niin niitä olemme ahkerasti poimineetkin. Samoin nyt alkaa löytyä kantarellejakin yhä enemmän. Tässä osa tämän päivän saaliista.

 Punaherukat kypsyvät pensaissa ja samoin niiden sukulaiset valkoherukat.

Karhunvadelma kukki myös aikaisin tänäkin vuonna. Raakileita löytyy paljon, joten ehkä kerkiämme saada satoakin.

Puutarhassa vadelmat kypsyvät.

Nyt joka päivä saa marjasatoa ja niin ei ole huolta jälkiruoista eikä välipaloista: Puutarhaan kannattaa tehdä pieni pyrähdys ja sieltä pensaista noukkia suoraan suuhun maistuvia, tuoreita marjoja. Ja kellä ei ole omaa puutarhaa, kannattaa suunnata lähimetsiin: mustikoita ja vadelmia löytynee. Hyvä on niitä kerätä myös talven varaksi.

Monenlaista C-vitamiinia

Jos voisi valita kirkollisista toimituksista, mitä mieluiten tekisi, niin kaste olisi sellainen. Oli se sitten kotona tai kirkossa. Tänäänkin sain kastaa entisen oppilaani pienen tyttösen. Ristiäisissä eli kastejuhlassa ihminen saa kasteen, jonka myötä hänestä tulee kotiseurakuntansa ja koko maailmanlaajuisen kirkon jäsen. Kasteen perustana on Jeesuksen antama kaste- ja lähetyskäsky.  Jumala, Isämme Sinä annat meille elämän lahjaksi. Kiitos sinulle siitä, että suljet tämän lapsen hoivaasi ja suojelukseesi. Valaise koko hänen elämänsä.Kuule meitä Jeesuksen Kristuksen tähden. Näin rukoilimme tänäänkin.

Työpaikkakunnalla oli koko päivän kuivaa ja aurinkoista. Illansuussa oli jopa todella lämmintä. Mies oli toisaalla ja sanoi olleen viileää ja tuulista ja kai hieman sataneenkin. 

Toki tänään oli muitakin toimituksia: oli hautaansiunaamisia ja oli vihkiharjoituskin.
Monenlaisia (ei minulle) kommelluksia tapahtui, mutta kaikesta selvittiin.

Eilen sain olla erikoisemmissa paikoissa niin vihkimässä kuin hautaamassakin. Hautaansiunaaminen oli terveyskeskuksen kappelissa ja vihkiminenkin kirkon kappelissa. Kummassakin tilaisuudessa oli vain kourallinen väkeä.

Eilen saimme muutaman lapsenlapsen vieraiksemme vanhempineen. Kiva oli taas tavata heitä ja saada hetki touhuta heidän kanssaan. Kuopuksen kanssa leivoimme sen tärkeän mustikkapiirakan (jota aina pitää lapsenlapsille viedä mennessään heille tai leipoa, kun he tulevat tänne) ja yhdessä teimme pannukakkuakin. Pappa oli jo ennen heidän tuloaan pyöritellyt aimo annoksen lihapullia. Taisi olla herkkuruokaa, kun vielä jälkkäriksi sai kirsikoita puutarhasta ja jäätelöä.

Kourallinen vadelmia löytyi tänään meidän puutarhasta. Samoin sain kourallisen kypsiä kirsikoita oman puutarhan kirsikkapensaasta. Ja monta kourallista punaherukoita. Tänä vuonna nämäkin kypsyvät aikaisin.  Päivän C-vitamiiniannos tuli reilusti ylitetyksi.

Raamatun sana tänään: Olkaa keskenänne yksimielisiä. Älkää pitäkö itseänne muita parempina, vaan asettukaa vähäosaisten rinnalle. Älkää olko omasta mielestänne viisaita. (Roomalaiskirje 12:16)