Munkin matkassa

Tapani Tukiaisen vaelluskertomus Munkin matkassa ilmestyi vuonna 2012 Kustannuskynnyksen kustantamana. Kirjan etukannessa on Albrecht Dürerin  maalaus Kuoleman riemuvoitto.Tukiainen on kirjoittanut kirjoja aikaisemminkin vaelluksistaan maailmalla.

Kirjoittaja lähtee matkaan Nürnbergistä Lutherin kanssa. Kuvitteellinen Martin Luther kulkee mukana koko matkan Roomaan samaa reittiä, jota Luther oli kulkenut 1500-luvulla munkkitoverinsa Anton Kressin kanssa. He lähtivät liikkeelle myös Nürnbergistä, kaupungin entisestä augustinolaisluostarista.
Tapani siis vaeltaa Lutherin jalanjäljissä. Matkalla hän juttelee Lutherin kanssa ja jopa väittelee. Tukiainen kirjoittaa paljon me-muodossa eli hän ja Luther yhdessä kulkevat.

Tasainen rytmikäs lotina jalkojen alla sai ajatukset rauhoittumaan. Asusteet toimivat ja jalat pysyivät vaelluskengissä kuivina... Taivaan vihmoessa räntää tien laitaan pysähtyi sammalenvihreä maasturi, pieni Suzuki. Ikkuna aukaistiin ja siitä työntyivät parrakkaat kasvot. - Hallo Wandrer, mitä te suotta siellä sateessa rämmitte? Hypätkää kyytiin!... Tämä sää ei minua haittaa... Mitä kumman patikointia tämä muka olisi, jos kilometrit alkaisivat juosta meidän pyhiinvaeltajien liikauttamatta evääkään.

Hulvatonta humoristista kerrontaa ja samalla vakavaa asiaakin ja vaellusta paikasta toiseen Martinuksen kanssa. Roomaan asti Tapani kulki kävellen paria poikkeusta lukuunottamatta koko matkan.

Kirja osuu Helmet-lukuhaasteen 2017 seuraaviin kohtiin
5. Kirjassa liikutaan luonnossa
11. Jonkun muun alan ammattilaisena tunnetun ihmisen kirjoittama kirja
15. Kirjassa harrastetaan tai se liittyy harrastukseen
31. Fantasiakirja
44. Kirjassa käsitellään uskontoa tai uskonnollisuutta
47. Kirja täyttää kahden haastekohdan kriteerit

Monikäyttöinen täydellinen vaate

Vaate on yksittäinen vaatekappale, vaatetuksen osa. Wikipedia listaa monia syitä vaatteen käyttöön. Ensinnäkin vaatteita tarvitaan suojaamaan  kylmältä, kosteudelta, tuulelta, auringolta ja muilta ympäristöoloilta sekä muiden katseilta. 

Toiseksi hierarkia on tärkeä: vaatteet valitaan nykyisen tai halutun sosiaalisen aseman ja elämäntyylin mukaisesti. 

Kolmanneksi viehätysvoimallakin on vaukutuksensa vaatteiden valintaan:  vaatteilla on suuri merkitys ihmisen seksuaalisen puoleensavetävyyden ja muun miellyttävyyden ja haluttavuuden korostamisessa niin kuin kulloisenkin ajan ja kulttuurin normit edellyttävät ja sallivat.

Vaatteiden käyttöön ja niiden valintaan vaikuttavat vaatteiden kantajasta riippumattomina tekijöinä ikä, sukupuoli, ammatti, sosiaalinen asema, maantieteellinen sijainti, vuodenaika, vuorokaudenaika, muoti sekä kulloisenkin tekemisen tai tilanteen luonne. Kantajasta riippuvia tekijöitä ovat oma persoonallisuus, asenteet itseä ja muita kohtaan ja tapa kantaa vaatteita.

MakroTex-haasteen tämän viikon aiheena on VAATE.

Huomaan tutkiessani vaatekomeroani , että käytän paljon mustia vaatteita. Osa niistä on työvaatteita, kuten hautaustakki, käsineet ja hattu sekä normaalit muut virkavaatteet, jotka kuuluvatkin olla mustia.  Osa on mustia siksi, kun olen ollut vaelluksilla, niin kaikkien vaatteiden on hyvä olla samansävyisiä pesemisen vuoksi.

Vaelluksella on ollut kyllä mukana tämä sama huivi jo kymmenkunta vuotta eikä se ole musta, vaan tummansinisen ja valkoisen kirjava. Ohutta puuvillaa. Helppo pestä ja kuivuu nopeasti. Tämä huivi on minun monikäyttövaatteeni ei pelkästään vaelluksilla, vaan yleensä matkoilla. Huivini on 170 cm x 110 cm ja se painaa 94 grammaa.

Kaulassa se lämmittää.

Päähuivina suojaa auringolta tai jos tarvitsee vaikkapa peittää pää mennessä jonkin uskonnon pyhään paikkaan.

Jos olkapäät pitää olla peitettynä hyttysten tms.vuoksi tai jonkin edellisen syyn tähden.

Joissakin maissa on hyvä olla pitkä hame suojaamassa ja toisaalta peittämässä. Huivin voi sitoa vyötärölle tai rinnoille kuten kitengen tai sarongin.

Kun saatan olla reissussa vain pitkien housujen kanssa, niin voi olla että pitääkin pukeutua hameeseen, silloin saattaa lyhyempikin riittää. Kyllähän tämän huivin pystyy kietaisemaan housuiksikin.

Samoin kun on menossa julkisilla rannoilla tai albergeissa suihkuun, niin voi suojata itsensa huivilla. Sama huivi käy myös pyyhkeeksi, lakanaksi, tyynyliinaksi, peitoksi, sängyn suojaksi narulle roikkumaan  - käyttötarkoituksia on lukemattomia.

Leilan mallasleipää

Innostuin tekemään Leilan mallasleipää. Leivän nimi johtuu siitä, että sain ohjeen pikkuserkultani Leilalta. Löysin tänään kaappeja penkoessani pari desiä kaljamaltaita jauhokaapista ja muistin tuon mallasleivän maistuneen hyvältä.

Leipään laitoin ensin 2 dl appelsiinimehua, jonka kuumensin kiehuvaksi mikrossa ja siihen lisäsin 2 desiä kaljamaltaita.  Lisäsin 3 desissä appelsiinimehua sekoitettuna desin kiehuvaa vettä. Sitten pari teelusikallista suolaa, 2 desiä siirappia, 2 desiä vehnälesettä, 2 desiä ruisjauhoja ja 3 pussia kuivahiivaa sekä 8 desiä vehnäjauhoja. Kaikki nuo sekoittelin lusikalla taikinakulhossa.

Löysähkön taikinan levitttelin kahteen leivinpaperilla vuorattuun leipävuokaan (toinen 20 cm, toinen 30 cm) ja nousemaan noin tunniksi takan päälle.

 Paistoin leivät 175 asteessa tunnin verran, sitten voitelin laktoosittomalla maidolla leivät ja jatkoin paistamista vielä 150 asteesssa puoli tuntia. 

Taikinan ollessa paistumassa käväisin lähiladulla hiihtämässä. Latu oli juuri ajettu ja pari hiihtäjää näin jo siellä menevän. Kun olin pari kolme kilometriä hiihtänyt niin latu-uran keskellä oli neljät jalanjäljet rinnakkain ainakin kilometrin verran. Fiksua vai mitä! Taitaa olla vähissä päivät enää tänä kevättalvena täällä hiihdellä sääennustusten mukaan.

Kuusi uutta alkua

Löysäpipoisten Jyjyssä 2017 on tavoitteena tehdä valmiiksi  20  työtä  juhannukseen mennessä. Yli puolet tavoitteesta on jo valmiina: 11 sukkaparia. Loput 6 puuttuvaa aloitusta on aloitettu tänään.  Kolme sukkaparia on jo aloitettu aikaisemmin ja ovat vielä kesken: kustakin parista puuttuu toinen sukka.

Viimeiset aloitukset Löysäpipoisten Jyjyssä 2017 tehty 26.2.
15. Sinivalkokirjavasta Nalle Gardenista sukat
16. Sukat seiskaveikasta, mustankirjavasta Nostalgiasta ja harmaasta  Seiskaveikasta
17. Sinivalkokirjavasta Seiskaveikasta sukat
18. Sukat lilakirjavasta Nostalgiasta ja vaaleanharmaasta Seiskaveikasta
19. Sukat keväisenvaaleasta Taika-Nallesta
20. Sukat valkoisesta ja lilasta Seiskaveikasta

Aloitukset ovat vielä aivan aluillaan, mutta aloitus on tehty kaikkiin näihin kuuteen: langat valittu ja silmukat luotu. Siitä se sitten lähtenee etenemään. .

Löysäpipoisten Jyjyssä 2017 on aikaisemmin aloitettu ja ovat valmistuneet:

1. Farkunsiniset perussukat lapselle. Aloitettu 25.12. Valmiit 28.12.  Paino 60 grammaa.   
2. Harmaankirjavat Olga-sukat. Aloitettu 29.12. Valmiit 2.1.  Paino 50 grammaa.
3. Jämälangoista Aalto-sukat. Aloitettu 4.1. Valmiit 4.1.  Paino 102 grammaa.
4. Farkunsiniset Kerttu-sukat. Aloitettu 6.1. Valmiit 6.1.  Paino 103 grammaa.  
5. Vaaleankirjavat Pitsisukat. Aloitettu 9.1.  Valmiit 11.1.  Paino 82 grammaa.
6. Jämälangoista raitasukat. Aloitettu 13.1. Valmiit 15.1. Paino 88 grammaa.
7. Jämälangoista kapearaitasukat. Aloitettu 16.1. Valmiit 16.1. Paino 93 grammaa.
8. Vihreänkirjavat Aalto-sukat. Aloitettu 18.1. Valmiit 20.1. Paino 70 grammaa.
9. Sinapinkeltaiset Kerttu-sukat. Aloitettu 26.1. Valmiit 30.1. Paino 97 grammaa.
10. Jämälangoista Körttisukat. Aloitettu 2.2. Valmiit 5.2.. Paino 93 grammaa.
11. Jämälangoista Körttisukat. Aloitettu 6.2.. Valmiit 7.2. Paino 100 grammaa. 
12. Rikottua helmineuletta sukat. Aloitettu 9.2. Valmiit Paino grammaa. 
13. Jämälangoista perussukat. Aloitettu 14.2. Valmiit. Paino grammaa.
14. Sammalenvihreät Kerttu-sukat. Aloitettu 20.2. Valmiit. Paino grammaa.

Arkikuva 7/7

Lauantai on usein leipomispäivä. Lapsuudessa maalla aina. Silloin oli ihanaa saada koulusta kotiin tullessa lämmintä hiivaleipää, mielllään se leivän kantti, juuri leivinuunista otettua. Ja ne leipomispäivän tuoksut muistan aina.

Tänään oli syytä leipoa laskiaispullatkin, jotka huomenna täytän. Leivoin sämpylöitä pari pellistä ja tein litraisen pullataikinan, josta tuli  kahdenalaisia kierrepullia, laskiaispullia sekä voisilmäpullia.

Epävirallinen kisaopas

Eilen illansuussa kävin kirjastoautolla ja yllättäen näin tämän kirjan: Mielensäpahoittajan hiihtokirja (Sisältää Mielensäpahoittajan epävirallisen Lahti 2017 kisaoppaan). Olinkin jo katsonut sitä pääkirjastosta, mutta oli menossa siellä. Kirjastoautostamme saa usein parhaiten toivomansa kirjat!

Tämä Tuomas Kyrön (WSOY 2016) Mielensäpahoittajan hiihtokirja on sopivan hulvaton meikäläiselle vanhalle. Olen katsonut elokuvan Mielensäpahoittajasta ja lueskellut edellisiäkin teoksia.

En ole seurannut tuloksia tarkkaan, mutta tästä kirjasta löytyy myös niitä.

Nykylahtelaisena tunnen Lahden hiihto- ja mäkihyppypaikat. Siksikin oli mukava seurata kirjan edesottamuksista Lahdessa.

Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun puhutaanämäm-hiihdoista. Lättähattu on hyvä ja opettelee oikean nimen: Pohjoismaisten hiihtolajien maailmanmestaruuskilpailut. Nimittäin kuuluu kisoihin muutakin kuin hiihtämistä. Vai onko mäestä hyppääminen hiihtoa? Kyllä ei ole, on hyppäämistä. 

Tänä vuonna on tarjolla Lahden kisoissa myös Mielensäpahoittajan metsäkatsomo, jossa on vanhan ajan hiihtotunnelmaa. Kehoitetaan laittamaan karvalakki päähän! Tätä Kyrön kirjaa jaetaan kaikille Mielensäpahoittajan metsäkatsomoon lipun ostaneille.

Paras katsomo on niin kuin ne olivat vuonna viisikymmentä ja kolme. Näitä on oltava: elävä tuli, kaksi tai kolme muita tietävämpää hiihtoihmistä, matkaradio. ..Kahvit keitetään nokipannussa ja kuksa on paras muki.

Tämä kirja osuu Helmet-lukuhaasteen 2017 kohtiin:
5. Kirjassa liikutaan luonnossa
15. Kirjassa harrastetaan tai se liittyy harrastukseen
17. Kirjan kannessa on sinistä ja valkoista
21. Sankaritarina
27. Kotipaikkakuntaasi liityvä kirja
35. Kirjan nimessä on erisnimi
39. Ikääntymisestä kertova kirja
43. Kirja, jonka lukemista olet suunniteltut pidempään
47. Kirja täyttää kahden haastekohdan kriteerit

Arkikuvahaaste 6/7

Lapsenlapsia on viettänyt talvilomaviikkoa myös pari-kolme päivää meillä. Monenlaista on touhuttu päivien mittaan. Yhdessä olemme leiponeet pari mustikkapiirakkaa ja pataleipiä, tänään vielä porkkanarieskoja oli tarjolla.

Onneksi on ollut hyvät ilmat olla ulkona. Niinpä isoimmat ovat hiihtäneet papan kanssa ja kaikki laskeneet mäkeä innokkaasti. Nyt olikin taas hyvä mäenlaskupaikka kotitiellä, kun satoi lunta (Liikennettä ei tiellä ole paljon ja kun tie loppuu pihaamme, ei ole odotettavissa kovaa ajavia autojakaan). Omia kisoja on näin vietetty, vaikka MM-kisatkin ovat meneillään lähiseudulla. Vaahterassakin on ollut mukava kiipeillä - lumikasojen päältä pääsee siihen hyvin kipuamaan.

Eilen kävimme joukolla  kirjastoautolla hakemassa muutaman kirjan mummon kortilla. Ekaluokkalainen kerkisi ennen kotiinlähtöään lukea omansa.

Nuorin mukana olleista, neli-vuotias opetti papalle Hay Day -peliä eli kanapeliä, jonka kymmenvuotias eilen laittoi papan kännykkään. Ja tänään heti aamulla alkoi nuorimman opetustuokio. Kyllä vielä tänään illallakin on kanapeli ammunut ja kotkottanut ja määkinyt.

Tämä koira, unilelu, on nimeltään Koira. Yhteistyössä äitinsä kanssa tyttö valmisti tälle mekon. Tyttö näet sormivirkkasi olkaimet ja äiti virkkasi mekon.Koira pääsi oikein poseeraamaan uudessa mekossaan.
Mekko on virkattu isovelilangasta kolmosen puikolla. Lankaa tuohon meni nelisenkymmnetä grammaa.

Arkikuvahaaste 5/7

Lunta on satanut ja tuiskuttanut viime yönä ja tänään noin 10 senttiä ja osan vielä kinostanut tuulen kanssa. Enpä olisi töihin pihasta päässyt isommalle tielle ilman kolaamista. Hiki siinä kolaamisessa tuli.
Lapsenlapsilla oli mukavaa pulkkailla pihamaalla ja hieman tehdä lumitöitä ja kiipeillä puuhun lumivallin päältä. Jotkut kävivät tänäänkin hiihtämässä papan kanssa, kun pakkasta oli vain nimeksi.

Arkikuvahaaste 4/7

Lahden pääkirjastossa on esitteillä talviurheiluaiheisia kirjoja nimenomaan Lahteen liittyen.
Nämä kirjat olivat lukollisessa lasilaatikossa, joten niihin ei päässyt tutustumaan kuin kansia katselemalla.  Koska MM-kisat alkavat tänään, on avajaiset, niin sen kunniaksi nyt tämä postaus.

Lahden MM-hiihdot ovat satavuotiaan Suomen suurimmat juhlat ja seitsemännet MM-kisat Lahdessa. Tänään seudun ainakin alakoululaiset on kutsuttu Salpausselälle ja heitähän riittää tuhansia.He juhlivat ensin torilla ja sitten varsinaisella kisapaikalla.

Arkikuvahaaste 3/7

Tänään paistaa aurinko. Pakkasta on kolme neljä astetta. On ollut mukavaa ulkoilla nuorimman lapsenlapsen kanssa. Pappa oli hiihtämässä isomman kanssa. Vanhemmat pääsivät uimaan keskimmäisenkin seurassa. Uloslähtö olisi ollut huomattavasti hankalampaa minulla, jos ei olisi ollut tuota kärräämistä. Oli samalla ilo seurailla, miten jäällä lumikengillä tallustelijat kulkivat ja miten napakelkka pyöri vauhdilla.

Tutkin myös lähistön vaellusreittejä. Muutaman kilometrin reittejä olisi helppo kulkea lumettomana aikana. Jospa innostuisimme tänä keväänä lumien sulettua vaihteeksi kokeilemaan niitä. Yksin en kai saa aikaiseksi lähtemistä - tarvitsen yllyttäjän tähän hommaan! Esimerkiksi autolla polun päähän ja siitä nelisen kilometriä, kahville tai lounaalle ja sama matka tai kiertokautta vähän enemmän takaisin. Ei paha.

Sain tänään vaellusrepunkin kokeiltavaksi. Se selässä matkaan metsäisille poluille!

Neljästoista tulossa

Tällaiset Kerttu-sukat ovat tulossa neljäntenätoista aloituksena Jyjyssä noin sammalenvihreästä Novitan Aapo-langasta.

Löysäpipoisten Jyjyssä 2017 on aloitettu ja ovat valmistuneet:

1. Farkunsiniset perussukat lapselle. Aloitettu 25.12. Valmiit 28.12.  Paino 60 grammaa.   
2. Harmaankirjavat Olga-sukat. Aloitettu 29.12. Valmiit 2.1.  Paino 50 grammaa.
3. Jämälangoista Aalto-sukat. Aloitettu 4.1. Valmiit 4.1.  Paino 102 grammaa.
4. Farkunsiniset Kerttu-sukat. Aloitettu 6.1. Valmiit 6.1.  Paino 103 grammaa.  
5. Vaaleankirjavat Pitsisukat. Aloitettu 9.1.  Valmiit 11.1.  Paino 82 grammaa.
6. Jämälangoista raitasukat. Aloitettu 13.1. Valmiit 15.1. Paino 88 grammaa.
7. Jämälangoista kapearaitasukat. Aloitettu 16.1. Valmiit 16.1. Paino 93 grammaa.
8. Vihreänkirjavat Aalto-sukat. Aloitettu 18.1. Valmiit 20.1. Paino 70 grammaa.
9. Sinapinkeltaiset Kerttu-sukat. Aloitettu 26.1. Valmiit 30.1. Paino 97 grammaa.
10. Jämälangoista Körttisukat. Aloitettu 2.2. Valmiit 5.2.. Paino 93 grammaa.
11. Jämälangoista Körttisukat. Aloitettu 6.2.. Valmiit 7.2. Paino 100 grammaa. 
12. Rikottua helmineuletta sukat. Aloitettu 9.2. Valmiit Paino grammaa. 
13. Jämälangoista perussukat. Aloitettu 14.2. Valmiit. Paino grammaa.
14. Sammalenvihreät Kerttu-sukat. Aloitettu 20.2. Valmiit. Paino grammaa.

Inkivääristä on moneksi

Tämän viikon MakroTex-haasteen aiheena on MAUSTE.

Inkivääriä on viljelty jo muinaisista ajoista lähtien ja nykyään sitä käytetään lähinnä mausteeksi. Inkiväärin maavarsi (eli juurakko) on sisältä kuituinen ja voimakkaan keltainen, ja siihen muodostuu ohut vaalean kellanruskea kuori. Inkivääristä käytetään mausteeksi kasvin maavartta, joko tuoreena tai kuivattuna jauheena.

Tuore inkivääri säilyy hyvin jääkaapissa tiiviissä astiassa. Tuore inkivääri kuoritaan ennen käyttöä veitsellä ja sen jälkeen joko raastetaan tai paloitellaan.

Inkivääri kuten inkiväärijauhekin sisältää kapsaisiinia, beta-karoteenia, kurkumiinia, salisylaattia ja kaffeiinihappoa, jotka kaikki vähentävät kipua ja tulehdusta.
Inkiväärijauhetta käytetään monenlaisiin ruokiin. Minä leivon joulupiparit kardemummalla ja inkiväärillä maustettuina.

Inkiväärihunaja on hunajan ja inkiväärin sekoitus, hunajavalmiste. Se sopii teen kanssa nautittavaksi tai teelusikallinen kerran päivässä suoraan purkista.

Inkivääri on monipuolinen flunssaisen olon helpottaja. Sillä kerrotaan myös olevan myönteistä vaikutusta vatsan ja nivelien ongelmiin. Monet nivelrikkoa sairastavat ovat todenneet inkiväärin tuovan helpotusta vaivoihinsa.Inkivääri ei  kuitenkaan vaikuta itse nivelrikkoon parantavasti eikä estä sairauden etenemistä vaan näyttäisi vaikuttavan jonkin verran nivelrikkoon liittyvään kipuun ja haittaan kuten tulehduskipulääkkeetkin.

Wikipedia antaa myös ohjeeet inkiväärin kasvattamiseen Suomessakin. Kokeilimme parina vuonna bataattia ja saimmekin muutaman pienen. Jospa nyt inkivääri tuottaisi satoa tänä vuonna. Aina kannattaa yrittää uutta. Kas, tässä ne ohjeet:

Inkivääri menestyy suojaisassa paikassa puutarhassa tai parvekkeella myös eteläisessä Suomessa. Kaupasta ostettu inkiväärinjuuri istutetaan sisällä 6–10 cm syvyyteen kylvömultaan valoisaan paikkaan, jossa on lämmin alusta – esimerkiksi patterin päälle ikkunalaudalle. Istutusruukun tulee olla vähintään 20 cm korkea sekä 20 cm leveä, ja siinä on oltava pohjassa reiät. Ruukku on hyvä asettaa syvään vatiin, jolloin sitä on helppo kastella reilusti. Mullan tulee kuitenkin antaa kuivahtaa kastelukertojen välillä, sillä mukulat mätänevät helposti. Lehdet ilmaantuvat pintaan 2–8 viikossa.
Taimet siirretään parvekkeelle tai suojaisaan puutarhaan kun yöhallat ovat ohitse. Kesä-heinäkuussa kasvun ollessa kiivaimmillaan lannoitetaan 3–4 kertaa pintamultaan kompostoidulla lannalla. Mukulasato korjataan syksyllä ennen pakkasten tuloa. Mukulat säilytetään jääkaapissa. Parhaimmillaan inkivääri kukkii näyttävästi.

Arkikuvahaaste 2/7

Kun eilen sekoitin  leipätaikinan, niin tänään sen leivoin. Leipominen on tosin aika vahva sana tuon taikinan käsittelystä.
Laitoin uuniin kaksi pataa kansineen ja uunin lämpenemään 250 asteeseen. Sillä aikaa sekoitin kummankin taikinan kulhossa eli pyöräytin  lusikalla leivän muotoon, ilman jauhoja. Jätin ne kulhoihin edelleen siksi, kunnes uuni lämpesi. Nostin padat uunista ja öljypullosta tipautin pienen tipan padan pohjalle, kaavin leivät patoihin, kannet kiinni taas ja padat uuniin puoleksi tunniksi. Kun munakello soi, otin kannet pois ja annoin  leipien olla vielä vartin uunissa. Sitten kippasin leivät pois padoista liinan alle nurinpäin hieman jäähtymään, ennen kuin saan leikattua maistiaiset.

Arkikuvahaaste 1/7

FB:ssä kiertää arkikuvahaaste. Joka päivä viikon ajan pitää postata kuva omasta arjesta eikä saa olla ihmisiä eikä rakennuksia.

Tein juuri pataleipätaikinan nousemaan huomisiltaan asti, jolloin sen paistan. Leivon aina kaksi leipää kerrallaan, koska minulla on nyt kaksi pataakin. Samalla uunin lämmityksellä nuo tulevat ja parin päivän sisällä niistä ei ole meidän huushollista enää murustakaan jäljellä.

Yhteen leipään  laitan noin 1,5 teelusikallista suolaa, knaftin teelusikallisen kuivahiivaa, jauhoja noin 8 desilitraa. Tuossa kahdessa desissä on tällä kerralla desi vehnäleseitä, kaksi desiä ja risat karuhiutaleita eli ruis-kaurahiutaleita, loput vehnäjauhoja. Lisäksi on kuivattua nokkosta reilu ropaus.
Paistan leivät padassa huomisiltana 250 asteessa puoli tuntia kannen alla ja vielä vartin ilman kantta.

Kadonnut sulhanen

Eila Kostamo: Kadonnut sulhanen ja kaksi muuta kertomusta.(Sanasato 2016). Eila Kostamo on helsinkiläinen kirjailija, joka on julkaissut romaaneja, esseitä ja suomennoksi etenkin ranskalaisen kirjallisuuden alalta. Hän on toiminut myös kustannustoimittajana

Kirja alkaa kertomuksella kadonneesta sulhasesta. Ruut, joka on päähenkilö kaikissa trilogian  kertomuksissa, on vuonna 1941 vielä lukiolainen.  Kun koulua ei voi käydä sodan takia, pestautuu Ruut lapsenhoitajaksi rajallepäin. Siellä hän kohtaa itävaltalaisen Rudolfin. Rakastuvat kuten arvata saattaa.
Kirja kertoo Ruutin varttumisesta, perheellistymiseestä, lapsista, lapsenlapsista. Ja surusta/suruista/ikävästä.

Kirja loppuu:
Nämä ovat minun kertomuksiani Ruutista. Monia muunlaisiakin olisi voitu kirjoittaa.
Vantaalla, marraskuussa 2015
Terhi Rusko

Kirja vei mukanaan. En olisi malttanut jättää kesken.
Ei olisi tarvinnut olla trilogia, vaan samaa jatkumoa kertomukset olivat.

Tämä kirja osuu ainakin seuraaviin  Helmet lukuhaasteen 2017 kohtaan:
18. Kirjan nimessä on vähintään neljä sanaa
20. Kirjassa on vammainen tai vakavasti sairas henkilö
26. Sukutarina
29. Kirjan päähenkilö osaa jotain, jota haluan oppia
38. Kirjassa mennään naimisin
39. Ikääntymiseestä kertova kirja
45. Suomalaisesta naisesta kertova kirja
47. Kirja täyttää kahden haastekohdan kriteerit

Kolmastoista

Löysäpipoisten Jyjyn kolmastoista aloitus. Taas Novitan Seitsemän veljeksen lankojen jämiä käytössä. Neuloin jo yhden sukan. Toinen parista vielä vaiheessa. Tämä sopii 38-numeroiseen jalkaan. Kokeilin ihan perussukkaa, johon tein nurjalla neuleella raitoja kumpaankin sivuun.
Vielä seitsemän aloitusta tekemättä.

Löysäpipoisten Jyjyssä 2017 on aloitettu ja ovat valmistuneet:

1. Farkunsiniset perussukat lapselle. Aloitettu 25.12. Valmiit 28.12.  Paino 60 grammaa.   
2. Harmaankirjavat Olga-sukat. Aloitettu 29.12. Valmiit 2.1.  Paino 50 grammaa.
3. Jämälangoista Aalto-sukat. Aloitettu 4.1. Valmiit 4.1.  Paino 102 grammaa.
4. Farkunsiniset Kerttu-sukat. Aloitettu 6.1. Valmiit 6.1.  Paino 103 grammaa.  
5. Vaaleankirjavat Pitsisukat. Aloitettu 9.1.  Valmiit 11.1.  Paino 82 grammaa.
6. Jämälangoista raitasukat. Aloitettu 13.1. Valmiit 15.1. Paino 88 grammaa.
7. Jämälangoista kapearaitasukat. Aloitettu 16.1. Valmiit 16.1. Paino 93 grammaa.
8. Vihreänkirjavat Aalto-sukat. Aloitettu 18.1. Valmiit 20.1. Paino 70 grammaa.
9. Sinapinkeltaiset Kerttu-sukat. Aloitettu 26.1. Valmiit 30.1. Paino 97 grammaa.
10. Jämälangoista Körttisukat. Aloitettu 2.2. Valmiit 5.2.. Paino 93 grammaa.
11. Jämälangoista Körttisukat. Aloitettu 6.2.. Valmiit 7.2. Paino 100 grammaa. 
12. Rikottua helmineuletta sukat. Aloitettu 9.2. Valmiit Paino grammaa. 
13. Jämälangoista perussukat. Aloitettu 14.2. Valmiit. Paino grammaa.

Mänty kaatui järvelle

Mökillä emme ole käyneet tänä vuonna aikaisemmin. Nyt eilen vietimme päivää siellä. Mökki oli paikoillaan. Pihassa oli käyskennellyt ilves ja myös peura tai hirvi jäljistä päätellen. Vuosi sitten samoihin aikoihin oli ilves myös vieraillut mökin pihassa. Toki nyt pupusetkin olivat loikkineet pihan poikki useampaankin kertaan. Ja vajassa hiirenlossakin oli saanut taas kerran jalat alleen, vaikka oli ollut rautalangalla kiinni. Rautalanka oli jäljellä. Talitintti lauleli. 

Mökin sisälämpötila oli pari astetta ja kanisterissa (joka oli vadissa) ollut vesi osin sulaa. Ulkona asteen pari pakkasella. Oli hankikanne.  Olipa kiva käveleskellä jäällä. Hiihtääkin olisi voinut, paitsi ettei ollut suksia matkassa. Aurinko paistoi lämmittäen.

Mies kaatoi yhden männyn rannalta jäälle. Kokosin oksia ja kannoin niitä rantaan ja siivoilin jäältä sahajauhotkin pois.

 57 pölliä tuli tuosta männystä.

Kotimatkalla poikkesimme kurkistamaan, miten mehiläisemme voivat. Muutamat olivat käyneet jo puhdistuslennolla jälkien perusteella.

Tänään työreissulla pääsin näkemään abiajeluakin. Juhlintavuoro heillä. On taas se aika vuodesta, että ylioppilaskirjoitukset ovat alkaneet ja nyt on abeilla alkamassa lukuloma valmistautuessaan viimeisiin kisoihinsa koulussa.

Ystävänpäiväiloja

Ystävänpäiväaamuna aikaisin, siis jo ennen seitsemää lähdin ajelemaan pääkaupunkiseudulle lapsenlapsia tervehtimään. Vein toisen mummon auton heille. Kyllä vähän jännitin, miten selviän. Omalla autolla ei se mitään, mutta kun toisten kulkuvälineellä liikkeellä, niin sitä aina pohtii, ettei mitään vahinkoja sattuisi.  Hyvin matka sujui, vaikka ruuhkaakin oli teillä.

Heti aamusta 2,5 -vuotiaan kanssa lähdimme läheiselle kirkolle lastentapahtumaan. Siellä oli monenlaista touhua järjestetty perheen pienemmille.
Ensimmäisenä poika halusi kasvomaalaukseen. Ja aivan heti tökkäsi sormensa lumiukkoon: tuon minä haluan poskeeni. Onneksi tuo lumiukko poskessa säilyi hyvänä kotiin saakka näytettäväksi myös siskoille.
Oli tarjolla kampaamo, oli peuhupaikka, oli askartelupiste. Kaikkialla kierttelimme. Askartelupaikalla teimme yhdessä ystävänpäiväkortteja kotiväelle.

Ja oli muskarikirkko. Paljon, paljon pieniä vanhempineen tai isovanhempineen. Laulelimme yhdessä ja marakassitkin rapisivat jokaisen pienen kädessä. Yhdessä rukoiltiin ja lopuksi meidät kaikki siunatiin alttarin ääressä.

Vielä tapahtuman lopuksi marssimme mehulle, piparille, karjalanpiirakalle, maissinaksuille, teelle, kahville - jokaiselle jotakin. Sitten tulikin äiti pikkusiskon kanssa jo vastaan.

 Kotona isosisko tutki kännykkäänsä kuten tuonikäiset aina tekevät. Taitaa olla mielenkiintoinen peli menossa.

Pikkusisko opetteli konttaamista. Sain hänen kanssaan olla sitten lähes tuon loppupäivän. Kivoja pieniä.

Olipa mukava päivä heidän kanssaan! Kotimatkan tein sitten aluksi bussilla, sitten junalla ja taas bussilla. Ja hyvä oli neuloa sukkaa matkan ajankuluksi. Pääkaupungissa kun olin, niin käväisin kurkistamassa kävelysauvamahdollisuudet ja repputarjoukset. En kuitenkaan vielä ostanut mitään.

Violettia ystävänpäivänä

MakroTexin tämän viikon haasteen aiheena on VIOLETTI.

Narnia-musikaalissa lapsenlapsi suunnitteli ja vastasi mm. valaistuksista. Puolalan yhdeksäsluokkalaisten musikaali oli hieno esitys ja oppilaiden työ. Yhdeksännet musiikkiluokat esittivät jo 12. kerran perinteisen musikaalinsa tammikuun lopussa.

Neulelangoistakin löytyy violettia.

               

Papin stola. Violettia stolaa käytetään paastonaikana jumalanpalveluksissa ja toimituksissa alban päällä. Liturgiset värit ilmentävät kirkkovuoden pyhien aiheita. Violetti on katumuksen, odotuksen ja valmistautumisen väri.

Tämä stola on valmistettu Guatemalassa. Kirkollisiin toimituksiin ja jumalanpalveluskäyttöön tarkoitettuja stolia on kudottu käsin Guatemalassa. Väli-Amerikan köyhissä seurakunnissa ei ole varaa alttarivaatteisiin, joilla kerrotaan, mikä kirkkovuoden sunnuntai on menossa. Papin stola on kirkkovuoden liturgisen värin mukainen ja monissa seurakunnissa siellä se korvaa alttarivaatteet. Stolien pääväreinä violetti, vihreä, punainen ja valkoinen kirkkovuoden pyhien mukaan.

Hyvää ystävänpäivää!

Uskollinen ystävä on vahva turva: joka sellaisen löytää, löytää aarteen. (Sirakin kirja 6:14)

Dementian kanssa yhdessä

Dementia aiheena kiinnostaa tässä iässä varsinkin. Monia tuttavia on jo dementian kourissa. Ja tässä vain odottelen, milloin minä tai me saamme tuta sen. Kirjastossa näin näyttelijä Eila Ileniuksen kirjoittaman kirjan Dementia opettajamme, äidin ja tyttären tarina.(Kirjapaja: Paratiisipokkarit)

Eila Ilenius on omistanut kirjan Äidilleni, joka opetti minulle elämästä hetkessä. 
Koskettavaa pohdintaa tuossa kirjassa ja niin totta! Ilenius, tytär jäi työstään pois ja rupesi omaishoitajaksikin.

Kirjassa kerrotaan äidin luopumista ensin omasta omakotitalosta, sitten pienemmästä asunnosta ja lopulta koti on vain dementiakodin huone: Sänky ja yöpöytä. Viimeinen koti muutaman oman esineen kera. Oppia luopumaan. Oppia ajattelemaan, sitä, että kotikin on muuta kuin tavaraa. Ja tuo viimeinen yhdessäolo, ruumiin  kieli, kun ei enää muuta osaa/jaksa.

Kirjassa oli tuntemattoman tekijän runo, joka oli ollut Herttoniemen sairaalan ilmoitustaululla  vuonna1991. Se antoi hyviä ohjeita ja neuvoja meille, miten pitäisi suhtautua dementikkoon.
Sitten kun en enää muista nimeäni,
sitten, kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen.
sitten. kunaikuiset lapseni ovat kasvaneet pieniksi jälleen.
sitten, kun en enää ole tuottava yksilö.
Kohdelkaa minua silloinkin ihmisenä,
välittäkää minusta, antakaa rakkautta,
kosketelkaa hellästi.
Kello hidastaa -
eräänä päivänä se pysähtyy kokonaan -
mutta siihen on vielä aikaa.
Antakaa minulle vanhuus.

Tämä kirja osuu ainakin seuraaviin  Helmet lukuhaasteen 2017 kohtaan:
4. Kirja lisää hyvinvointiasi
11. jonkun muun alan ammattialissena tunnetun ihmisen kirjoittama kirja
18. Kirjan nimessä on vähintään neljä sanaa
20. Kirjassa on vammainen tai vakavasti sairas henkilö
39. Ikääntymisestä kertova kirja
45. Suomalaisesta naisesta kertova kirja
47. Kirja täyttää kahden haastekohdan kriteerit

Onnen murusia

Aamulla töihin lähtiessä olivat puut huurteessa. Pakkaspäivä vielä täysikuu-yön jälkeen.

Oli perjantaina siunaaminen, jossa yhtäaikaa kaksi arkkua. Toinen puolisoista oli kuollut noin viikkoa aikaisemmin ja toinen puoliso oli vielä ollut suunnittelemassa hautajaisia lapsen kanssa - nyt molemmat tässä.

Siellä he kulkevat

tähtien rivissä kirkasta vanaa,

äiti ja isä peräkanaa.

Siellä he jollain planeetalla

puutarhakeinussa pihlajan alla

viipyvät ääneti nuoruuden muistoissa.

Jälleen yhdessä. isä ja äiti.

(Lauri Viita)

Lauantaina puolestaan oli täällä siunaus. Työtehtäviä on riittänyt tällä saralla. Kun olen lueskellut paikallislehtiä, niin niissä on ollut viime aikoina yllättävän paljon kuolinilmoituksia.

Iltaisin kotosalla on takassa tuli. Takka varaa lämpöä ja tuo kotoisuutta. Elävän tulen seuraaminen on meditatiivista ja rauhoittavaa. Samalla pystyy nollaamaan päivän tapahtumia.

Tänään sunnuntaina on ollut meillä vauhdikas päivä. Aamusella olin messussa omassa kirkossa aivan tavallisena seurakuntalaisena ja sauvakävelin sieltä kotiin tuon viitisen kilometriä. Pitkästä aikaa sain täten ulkoiluliikuntaakin.

Kun pääsin kotiin, mieskin tuli pian sen jälkeen. Hän puolestaan oli ollut hiihtokilpailujen lähettäjänä. Aterioimme ja pian tuli poika perheineen käymään. Kahvittelimme ja juttelimme. 

Sitten lähdin kummilapsiperheen luo ja heidän ystäviään monine tavaroineen kuljettamaan kaupunkiin matkakeskukseen, josta he lähtivät omalle kotiseudulleen bussilla. 

Ja illansuussa autoilimme pelaamaan lentopalloa. Olipa tänään vauhdikkaat pelit: 4-3 (kylläkin miesten hyväksi).

Vielä nyt illalla paistoin pataleipiä eilen tehdystä taikinasta.  Onpa mukava tuoksu kotona. Takan lämmössä sai nauttia tuoretta lämmintä leipää iltapalaksi. Eikö tämä ole onnea!

Rikottua helmineuletta

Löysin kivannäköisen neulemallin, rikottua helmineuletta, netistä Oranssin sivulta ja tottakai heti aloin kokeilla sitä näihin sukkiin, jotka ovat 12. aloitus Löysäpipoisten Jyjyssä 2017. Sukka on vielä keskeneräisenä tässä.

Rikotussa helmineuleessa vuorottelevat kaikki oikein -kerros ja oikein, nurin -kerros, jossa joka toisella kerralla nurjan ja oikean silmukan paikat vaihtuvat. Ensimmäinen ja kolmas kerros neulotaan keltaisella  langalla  ja kaikki oikein -kerrokset vihreällä ). 

Siis  kahden silmukan ja neljän kerroksen mallikuvio:

on = keltainen oikein nurin

oo = vihreä oikein

no = keltainen nurin oikein

oo = vihreä oikein

 Yllättäen tuo malli näyttää olevan kuin vinoneliöitä vihreällä.

Normaalissa helmineuleessa vuorottelevat oikein nurin ja nurin oikein kerrokset ilman välikerroksia.

Löysäpipoisten Jyjyssä 2017 on aloitettu ja ovat valmistuneet:

1. Farkunsiniset perussukat lapselle. Aloitettu 25.12. Valmiit 28.12.  Paino 60 grammaa.   
2. Harmaankirjavat Olga-sukat. Aloitettu 29.12. Valmiit 2.1.  Paino 50 grammaa.
3. Jämälangoista Aalto-sukat. Aloitettu 4.1. Valmiit 4.1.  Paino 102 grammaa.
4. Farkunsiniset Kerttu-sukat. Aloitettu 6.1. Valmiit 6.1.  Paino 103 grammaa.  
5. Vaaleankirjavat Pitsisukat. Aloitettu 9.1.  Valmiit 11.1.  Paino 82 grammaa.
6. Jämälangoista raitasukat. Aloitettu 13.1. Valmiit 15.1. Paino 88 grammaa.
7. Jämälangoista kapearaitasukat. Aloitettu 16.1. Valmiit 16.1. Paino 93 grammaa.
8. Vihreänkirjavat Aalto-sukat. Aloitettu 18.1. Valmiit 20.1. Paino 70 grammaa.
9. Sinapinkeltaiset Kerttu-sukat. Aloitettu 26.1. Valmiit 30.1. Paino 97 grammaa.
10. Jämälangoista Körttisukat. Aloitettu 2.2. Valmiit 5.2.. Paino 93 grammaa.
11. Jämälangoista Körttisukat. Aloitettu 6.2.. Valmiit 7.2. Paino 100 grammaa. 
12. Rikottua helmineuletta sukat. Aloitettu 9.2. Valmiit Paino grammaa.